Keskikesän aikaan

... kannattaa täällä rakkaassa koto-Suomessa edelleen suunnata illan rientoihin mieluiten pilkkihaalari niskassa. Höhö, vitsi, vitsi - ehkä toppatakki riittää. Mikä juhannus se muka olisi jos vähemmällä pärjäisi?

Kannattaa myös varautua vedenpaisumukseen ja rakentaa vaikka samanlainen arkki kuin muuan Nooa.

No, tänään on sentään ainakin toistaiseksi muutaman asteen mukavampaa kuin eilen. Sadekaan ei ole rummuttanut maata samalla raivolla ja jopa näillä leveysasteilla harvinainen ilmiö nimeltään aurinko on pari kertaa harmaan pilvimassan rakosista pilkahdellut. Nuutin kanssa päätimme eilen kylmästä ja koleasta ilmasta huolimatta ottaa varaslähdön keskikesän juhlaan ja uskoa taikoihin. Sanotaan, että kun juhannusyönä poimii seitsemän erilaista kukkaa ja laittaa ne tyynyn alle, näkee unessa tulevan puolison. Noo, juhannusta edeltävän päivän ilta varmaan käy myös? Eikä tyynykään ehkä ole ihan pakollinen? Riittääkö kolme kukkaa? Nuutti yritti etsiä enemmänkin, mutta söi vahingossa sen yhden ainokaisen apilankukan, jonka lupiinien, karhunputkien ja niittyleinikkien lisäksi löysimme. Jospa heppanen silti näkisi unessaan tulevan morsiamensa puolikkaan? Tai edes pienen vilauksen?

"No en varmaa nää mitää jos nää kukat on edessä !"

"Mut oon mä kyl näissä varmaan aika tyylikäs."

"Noni oiskohan niitä kuvia jo ihan tarpeeks ?!"

"Viis tytöistä, mä haluun syömään."

Toisen lapsuuteni aikaan vahvasti eläneen taian piti näyttää se samainen tuleva puoliso kun juhannusyönä menee alastomana niitylle kieriskelemään. Joo, no, siitä ei seurannut muuta kuin punkkeja ja iso kasa niiden aiheuttamia painajaisunia. Sen koommin en ole tulevaisuuttani urkkinut, enkä taida tehdä poikkeusta tänäkään vuonna. Kauhukuva kerrostalon kokoisesta jättiläispunkista sormusrasia kourassaan kummittelee mielessä edelleen.....

"Hölmö äiskä ! Ei sinulle mitään puolisoa ole tulossa ainakaan ihan äkkiä, sano mun sanoneen !"

Oikein hyvää juhannusta kaikille ! Nauttikaa, mutta älkää liian railakkaasti... ;)

Palloleikkejä

Nuutti voitti muutama kuukausi sitten Päivölän Tilan Facebook-arvonnasta hevosenkestäviin leikkeihin tarkoitetun Barefoot-pallon ja pääsi eilen vähän testaamaan sen toimivuutta. Alun ihmettelyn jälkeen heppa totesi lelun aika hauskaksi pompoteltavaksi ja taituroi sen kanssa ympäriinsä kuin legendaarinen Maradona konsanaan. Liian pikanen (tippumisten saldosta päätellen ainakin allekirjoittaneelle), vähän likanen (jalatkin ihan kurassa), mielenvikanen (tämä ei varmaan edes selityksiä kaipaa), niinku Maradona... Kenttä olisi ehkä tasaisuutensa vuoksi ollut parempi pelipaikka, mutta hippaleikkejään leikkivien leiriläisten vuoksi jouduimme tyytymään vähän mäkiseen tarhaan, jossa pallo välillä lähti omille teilleen eikä Nuutti enää vauhdin kiihtyessä jaksanut juosta perään. Sen sijaan se pysähtyi kuopimaan ilmaa ja rupesi heiluttelemaan päätään jos en heti ensimmäisestä komennosta tajunnut arvon herralle lelua noutaa. Varsinainen lelli-ipana.....

"Katos äiskä mä löysin täältä jonku ihme möykyn."

"Ihan kummallinen, sitä voi liiskata ja kaikkee."

Turpa keskittyneesti rutussa.

"Mee sinne reunaan ni potkasen tän sulle !"

"Ja sieltä tulee syöttö takaisin nätisti lapaseen."

"Vitsi mä oon haka tässäki puuhassa !"

"Me ollaan niinku samalla aaltopituudella tän möykyn kanssa."

Kiitos pallosta Päivölän Tila ! Seuraavalla kerralla pitää muistaa napata puuhista myös videomatskua.

Ovatko teidän hevosenne innokkaita leluilla leikkijöitä?