Ristus mikä reissu !

Nonni, kotona ollaan taas ja takana todellakin astetta mielenkiintoisempi viikonloppu. Olin tosiaan Roosan ja Nellin kisahoitajana Ypäjällä, ja kaikki ei mennytkään ihan putkeen......... en oikein edes tiedä mistä aloittaisin... VAROITUS: hirvittävästi liikaa tekstiä, jos ette jaksa lukea niin älkää lukeko. Katsokaa vaikka kuvat ! Otosten laatu vaihtelee aika reippaasti sillä osa on kuvattu järkkärillä, osa puhelimella.

No siis ihan perus päivä, ruvetaan täs lastaa heppoi ulos keskellä Porintietä......... :)

Lauantaina Roosa ja Nelli tulivat hakemaan mut puolilta päivin mukaan tallille ja laiteltiin siellä aika rauhassa kaikki kuntoon. Meidän kolmen, sekä hevosten lisäksi kokoonpanoon kuului Lempi, ylisuloinen pieni portugalinpodengotyttö ! Heppoja piti alunperin lähteä mukaan neljä, mutta koska "Pikku-Kalle" (säkäkorkeus ehkä 2m) oli pienessä kuumeessa, reissuun pakattiin ainoastaan muut kolme; Roosan Noppa ja Nellin Sintti sekä Konsta. Kiirettä ei ollut, ja päästiin starttaamaan matka kohti Ypäjää suhteellisen hyvissä ajoin. Nelli oli heppa-auton kuskina ja me Roosan kanssa istuttiin livingissä tekemässä ruokaa. Omnom !

Lempi ja Lempin possuli.

Mä luulin et toi tökötti kuuluu hevosten kavioihin ! Nelli on mustasormi varmaan seuraavat puol vuotta....... :)

Arvon Sigmur valmistautumassa kisoihin.

Tästä tuliki nyt Lempin kuvablogi.

"Puhuksä mulle ?!"

Uljas musta tamma olisi mieluummin hyppinyt pitkin tallinpihaa kuin mennyt autoon.

Matkalla !

Kaikki meni jonkin aikaa vallan loistavasti, fiilis oli katossa ja popitettiin Reggaerekkaa, kunnes PAM ! ..... ihan hillitön pamaus, ja hevosauto lähtee täristäen omille teilleen. Tiedättekö sellaisen fiiliksen, kun hetken näette elämän vilistävän sielmienne edessä? Joo, mä uskon kokeneeni sen nyt. Roosa huutaa "pidä tää suorassa !" ja Nelli kiskoo rattia kaksin käsin. Mä vaan istuin ja mietin että millon ollaan metässä. Lempi ihmetteli että tuliko maanjäristys.

Jonkun matkaa huterasti jyrättyään kuorkki suostui asettumaan Nellin ohjattavaksi ja vauhti hidastui. Kohdalle sattui sopivasti jonnekin kansallispuistoon kääntyvä kaista, johon saatiin auto seis. Fuck, meiltä meni rengas. Mitä helvettiä me nyt tehdään?

Roosan ja Nellin porukat olivat sopivasti Saksassa, joten puhelimet kävivät aika kuumana suuntaan jos toiseen. Heidän isänsä lupasi yrittää saada jonkun vaihtamaan renkaan, mutta ongelmana oli se, että se ei luultavasti ihan heti onnistuisi ja kyydissä seisoi kolme hevosta.

Onneksi perässämme oli jo jonkun matkaa näkynyt toinen hevosauto, joka sattuikin sitten olemaan tuttu ! Emilia pysähtyi kysymään, että mikä hätänä ja ajoi myös sivuun, kun kuuli tilanteen. Siinä sitten porukalla pällisteltiin ja mietittiin. Emilian kyytiin mahtuisi kaksi hevosta, mutta mihin sitten se yksi? Jonkun aikaa tiellä pallottuamme paikalle saapui vielä kolmas heppis, tuttuja halleluja ! Heidän kyytiinsä mahtui sitten se yksi hevonen. Jos joskus, niin onneksi Kalle oli kuumeessa juuri tällä kertaa... !

Ei muuta kuin liikenne seis, luukut auki ja hepat meidän autosta pihalle. Kaikki käyttäytyivät tiellä ihan fiksusti, Konsta ja Noppa kävelivät suoraan autoon, mutta Sintti ei ihan niin helpolla meitä päästänyt. Se ei pienessä päässään voinut käsittää sitä, että vieraassa hevosautossa käännytään toisin päin kuin omassa...... tamma rymisteli alas monta kertaa, ja ehdin jo miettiä että millon tulee ruumiita. Mahdollisuus olisi ollut ainakin siinä vaiheessa, kun pysäyttyjen autojen jonosta joku älypää päättää lähteä ohi; "mulla on kiire". Ois voinu kiire loppua lyhyeen kun lastaussillalla poikittain hilluva hevonen olisikin istahtanut konepellille...............

"Ollaaks perillä? Aika vaisu meno tääl hei ?!"

Lopuksi Sinttikin suostui järkytykseltään asettumaan oikein päin ja kamat toiseen autoon kannettuamme päästiin jatkamaan matkaa Ypäjälle. Hevosauto jäi tien varteen ja vielä oli aika auki se, miten päästään pois, sillä toinen lainakyyti oli jäämässä kisapaikalle yöksi.

Onneksi oltiin varattu mukaan reilusti aikaa, sillä kisat olivat etuajassa ja Ypäjälle päästyämme meille iski armoton kiire. Kolme hevosta, viisi starttia.... siinä ei stressiltä ja juoksemiselta vältytty. Jokaisella startilla kuitenkin saatiin ratsukko verkkaan suht hyvissä ajoin, vaikka muutamasti meinasi mennä aika sekoiluksi. Kaiken kaikkiaan kisapäivä meni suurimmaksi osaksi hyvin ja Nelli nappasi mukaan kaksi vihreää ruusuketta 120cm luokasta. Viimeisen kisasuorituksen jälkeen olo oli aika huojentunut. Me selvittiin ?! ... ainiin millä me päästään pois täältä.

Perillä !

Nopsis !

Nelli ja Sigmuuur 130cm ! Vitsi tykkäsin kuvaa tuolla hallissa, ehdottomasti pitää lähteä joskus jotain kisoja ihan kunnolla kuvailemaan... :)

Sintti sanoo kukkuu !

Roosan ja Nellin hevosautoon oli päivän aikana saatu vaihdetuksi vararengas, ja se oli ajettu Ypäjälle. Vararenkaalla ei kuitenkaan voinut kuskata hevosia, joten vaikka auto nökötti pihassa, kyyti oli järjestettävä muutoin. Pakko sanoa, että vaikka hevospiireissä on ihan liikaa kateellisuutta, vahingoniloa sun muuta, niin kyllä oli Ypäjä täynnä ihania ja avuliaita ihmisiä, jotka tulivat tarjoamaan apua kun kuulivat meidän epäonnesta. Saatiinkin sitten lainaan yksi hevosauto, jonka omistaja oli hevosensa kanssa jäämässä Ypäjälle yöksi ja koska sunnuntaina mukana olisi meiltä ainoastaan yksi hevonen, saataisiin Noppa (sekä itsemme) kotiin heidän kyydissään. Great !

Aika hienoa toimintaa muuten Vianorilta...... Roosan ja Nellin isä oli soittanut jollekin päivystävälle, kun ilmeisesti niillä on sellainen palvelu että rengas tullaan vaihtamaan mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Vianorilta oli sitten aloitettu puhelu malliin: "tää palvelu on niin kallis, ettei sulla oo varaa tähän." Aha ok, no kätevää että tämmönen palvelu sitten on. "Sitäpaitsi me ollaan nyt Hämeenlinnassa", ai no jollain on kuitenkin siellä Hämeenlinnassa ollut varaa tähän? Voi moro sanon minä.....

Anyways, myöhään illalla saatiin kaikki kamat siirretyksi toiseen autoon, hepat kyytiin ja päästiin suuntaamaan nokka kohti kotia. Nelli ajoi heidän hevosautonsa Forssan keskustaan odottamaan renkaiden vaihtoa viikonlopun yli ja jatkoi siitä kaveriporukalla matkaansa Lappiin hiihtoloman viettoon. Me siis ajeltiin Roosan kanssa kaksin takaisin ja kelattiin että ois tää päivä voinut huonomminkin mennä. Onni onnettomuudessa niinsanotusti, kaikki oltiin hengissä ja saatiin hepat sieltä Porintien varresta pois sekä kotiinkin vielä !

Puolen yön aikoihin oltiin tallilla (matkalla oltiin toki vielä koettu ahdistuksen hetkiä huoltoasemalla, kun bensatankin korkki ei meinannut ottaa auetakseen......), hepat vaan karsinaan, kamat jotenkin suht koht kasaan ja hevosauto alapihalle odottelemaan huomista. Kello olikin jo miltei kaksi kun sitten viimein päästiin kotiin. Tai siis kotiin kotiin, olin yötä Roosan luona. Kamat autosta sisään ja pientä "kuka tekee mitäkin" järkkäilyä. Roosa jäi purkamaan kamoja ja laittamaan ruokaa, minä kävin sillä välin pienellä iltalenkillä koirien kanssa. "Pissatkaa pissatkaa ennen ku mun sormet tippuu !"

Konstan hienot kiehkurat :)

Tallikisu vahti että kamat tulee pestyä kunnolla.

Tallilta kotiuduttu !

Oliko vähän ihanaa päästä lämpimään suihkuun ja syömään tuhti iltapala? No ehkä ♥ Siinäkin meni aikaa taas sen verran, että kello oli suunnilleen puoli neljä kun kömmittiin nukkumaan. Lempi aatteli etten uskalla nukkua yksin, niin se tuli pitämään möröt loitolla ja nukkui koko yön mun kanssa. Tui !

"Hei idari haluuks kertoo et mitä teet mun sängyssä?"

"Ok no saat nukkuu siel jos lupaat ettet piereskele."

Sunnuntaina herätys oli kymmeneltä, oisin kyllä voinu jäädä nukkumaan vielä ainakin sadaksi vuodeksi. Roosa tuli herättämään mut koska en heränny kelloon huuuuups. Torkku on petollinen keksintö. Oltiin kuitenkin tallilla taas ihan hyvissä ajoin, tänään siis hevosista mukana ainoastaan Noppa. "Ihanaa ku lähtee mukaan vaan yks heppa, ni ei oo niin kova stressi !" Nooo, aina saa elää toivossa...

Laatu on yliarvostettu juttu............

Konsta heppakarusellissa.

Vähän yli yhden aikoihin lähdettiin Roosan kanssa hakemaan hevosautoa alapihalta. "Ollaa sit nopeita ku puolelta pitäs päästä lähtee." Ok no problem ! ... ellei tilanne sitte seuraavaks oo tää.................

Joo, rekka jäi tallin mäkeen. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä päästiin hepat kyydissä ylös ihan ilman ongelmia, mutta eilen ei tyhjän auton kanssa sujunutkaan yhtä mallikkaasti. Ihan sama mitä Roosa yritti tehdä, auto vain liukui kohti penkkaa. MITEN MEILLE VOI KÄYDÄ NÄIN ?!

Kipitin siitä sitten talliin hakemaan apua ja ihmeteltiin tallityöntekijän kanssa kolmissa tuumin että JAA-AAA mitenhän tuo tuosta liikkuisi - muualle kuin sinne ojaan. Saatiin joltain rekkamieheltä hiekkaa mitä levitettiin renkaiden eteen ja taakse, mutta silläkään ei pitkälle pötkitty. "Mitä me NYT tehdään ?!" Vaikka kisoihin ei ehdittäisikään, niin heppis oli PAKKO saada Ypäjälle, sillä muuten auton omistajilla ei ole kyytiä pois... FUCK.

Hetki siinä taas ihmeteltiin lisää, ja todettiin ettei vaan tuu mitään. Sitten paikalle kurvaa joku hiekotus ukko traktorinsa kanssa. "Teillä on takapää ojassa ja etupää kiinni tässä aidassa ! Haluutteko apuu?" eeei, me täs huviksee kökitää ! Eli joo, hiekoitukseen koko mäki ja hevosauto traktorin hinattavaksi. Luojalle kiitos, homma pelasi ja about tuntia myöhemmin hevosauto oli tallin pihassa. Pika pikaa heppa sekä kamat kyytiin ja aika pirun reippaasti kohti Ypäjää...

HURRAA !

Matkalla yritettiin jatkuvasti saada selville Roosan luokan alkamisaikaa, mutta sitä ei vain kuulunut. Alunperin arvioitu aika oli ollut klo 18.15, mutta eiliseen tapaan kisat olivat taas etuajassa, ja luokan uusi alkamisaika oli 17.20 !!!!!! VITTU. Anteeksi, mutta se sana vain pääsi. Klo 16.55 oltiin nimittäin vielä ties missä, ja eihän Roosa startannut kuin luokan kuudentena................... =) Erittäin hauskaa.

Ypäjälle päästiin malliin niihin aikoihin, kun suoritettiin rataan tutustuminen. Yritettiin kääntyä hevosauton kanssa pihaan, mutta jouduttiin hieman ahtaalle kun pihalta halusi pois toinen hevosauto ja jotain henkilöautojakin siellä oli sähläämässä. Sitten kun viimein oltiin pääsemässä liikkeelle... "TÄÄ ON JUMISSA !!!!!!!" Ei oo totta, ei vaan oo totta.................

Ei muuta kuin meikä juoksemaan kansliaan hiki päässä kysymään voisiko Roosan siirtää luokan viimeiseksi, "meillä on heppa-auto lumihangessa... TAAS...". Olivat siellä kuulleet meidän eilisestä renkaan puhkeamisestakin ja totesivat vaan että no jo on huonoa tuuria matkassa ! Onneksi onnistui laittaa Roosan starttia myöhemäksi...

Kun juoksin takaisin hevosautolle, Roosa oli sitä pienellä avustuksella saanut käännettyä niin, että oikea takarengas pääsi pyörimään. THANK GOD. Kiiruusti parkkiin, Roosa valmiiksi ja katsomaan rataa. Minä jäin laittelemaan Nopsaa ja ehdin heppaa jonkun aikaa ennen verkkaa taluttelemaankin. Alkuun Noppa hyppäsi hyvin, mutta yhden verkkaesteelle sattuneen kiellon jälkeen se rupesi junnaamaan vastaan eikä heppa radallakaan kulkenut. No, aina ei voi voittaa, tämä ei ollut Nopsulan viikonloppu.

Kisoista saatiin tosiaan lainaheppiksellä kyyti takaisin kotiin. Tallilla oltiin varmaan joskus ysin jälkeen ja laitettiin reippaasti kaikki juttuset kuntoon. Oli aika ihanaa päästä kotiin ja käpertyä lämpimän peiton alle villasukat jalassa... ah ♥

Sellainen reissu, voin sanoa ettei ainakaan kovin tylsäksi päässyt käymään. Ja olihan meillä suurimmaksi osaksi ihan hauskaakin ;) Ei voi muuta kuin kiitellä avuliaita ihmisiä, sekä hyvää tuuria esim. sen suhteen, että kaikki nämä vastoinkäymiset tapahtuivat päiväsaikaan.

10 pistettä sille joka jaksoi lukea loppuun saakka, yritin kyllä vähän tiivistää mutta ei siitä mitään tullut kun asiaa oli niin liikaa... :D onneksi oli reilusti kuviakin. Huh. Tänään kävin tallilla hoitelemassa Nuudelin ja se oli onnistunut viikonlopun aikana hankkimaan itselleen kasapäin uusia naarmuja.......... ei ainakaan joudu haavasumute tyhjän panttina kaapissa seisomaan. Huomenna hepalla on tosiaan hampaiden raspaus ja Linda varmaan tulee meitä kuvailemaankin. Jos saadaan kivaa matskua niin tulen tänne sitä huomenissa julkaisemaan :) Hyvää yötä !

"Saanko mennä jo vai vielkö haluut kuvaa mun pyllyy?" Lötköpötkö tietää että sen pitää odottaa aina aloillaan niin kauan kunnes saa luvan liikkua... :)

Pikapostaus !

Helou helou ! Tänään pääsen pitkästä, pitkästä aikaa toimimaan kisahoitajana huu ihan sika kivaa ! Nellin ja Roosan kanssa suuntana siis YPÄJÄ, sekä tänään että huomenna, joten Nuudeli jää pariksi päiväksi muiden hoidettavaksi ja postailemaan pääsen seuraavan kerran ehkä maanantaina tai tiistaina. Kamera lähtee tietenkin reissuun mukaan, joten kuvia tulee varmaan ihan kiitettävästi... !

Ensi viikolla Nuude raspataan, ja toivon mukaan myös kengitetään, tulossa on kuvia, ja toivottavasti muutakin kivaa... :) Muistakaahan myös tuo kysymyspostaus, johon voi jättää kysymyksiä maanantaihin saakka !

Hyvää viikonloppua siis kaikille, näkyillään täällä ensi viikon puolella ! :)