You're getting old, my boy

Voi, oon onnellinen. Ei mulle mitään ihmeempiä kuulu, mutta tää päivä vaan on ollut hyvä päivä :) Tai oikeestaan takana on hyvä viikko muutenkin, tästä pienestä flunssasta huolimatta.

Perjantaina ratsastin Nuutin ensimmäistä kertaa raspauksen jälkeen, sillä se sai pari päivää kuolainvapaata ja oli siis ihan kävelyliikunnalla. Alkuun heppa oli tosi huono, vähän joka suhteessa. Se liikkui köpösti, eikä halunnut tulla tasaiselle tuntumalle edestä. Normaalisti tällaisia ongelmia on Nuutin kanssa aika harvoin. Vuosien mittaan olen tullut ukkelin liikkumisen suhteen ehkä vähän vainoharhaiseksi, sillä pienemmänkin epämääräisen jäykkyyden tai epätasaisuuden ilmetessä olen täysin varma että hepalla on vähintäänkin selkä poikki tai joku jalka sijoiltaan.....

Okei no ei sentään, mutta meinaan jäädä herkästi pohtimaan että onko tässä nyt joku oikeasti vialla? Vai tarvitaanko vain reippaat alkuverkat, jotta hevonen pääsee vertymään kunnolla? Mielenrauhaa olen onneksi saanut siitä tiedosta, että Nuutti on oikeasti aika herkkä, ja se on aina selkeästi kertonut, mikäli kaikki ei ole kunnossa. Näiden vuosien jälkeen uskon kyllä loppupeleissä tietäväni, milloin on syytä huolestua.

Vanhemmiten Nuutilla on ruvennut välillä tuntumaan liikutuksen alussa pientä jäykkyyttä. Useimmiten siis todella pientä, mutta toisinaan myös selkeämpää "köpöisyyttä". Tämähän nyt on ihan luonnollista, kun vuosia tulee lisää, ja näin ollen sekä alku- että loppuverkkojen merkitys korostuu. Nuutin kanssa pitää myös ottaa huomioon se, että sillä on takanaan vanha jännevamma. Eläinlääkärit meille sanoivatkin, että ikä saattaa tuoda mukanaan tarvetta perusteellisemmalle verryttelylle, ennen kuin liikkuminen on "normaalia".

Pitkien alku- sekä loppukäyntien, ja reippaiden verkkojen lisäksi pidän tärkeänä sitä, ettei Nuutti pääse liikutuksen aikana väsymään. Treeni voi olla tehokasta, mutta oikeasti väsynyt hevonen ei enää opi ja lihasten väsyttyä jänteet kuormittuvat. Nuutilla on viikossa korkeintaan pari rankempaa liikutuskertaa, joiden jälkeen kevennellään ja muina päivinä tehdään kaikkea muuta mukavaa; vaikka pitkä käyntimaasto tai puuhailua maasta käsin. Ratsastaessani pidän paljon taukoja, työskentelen runsaasti käynnissä, ja annan hevosen venyttää muotoaan välillä alemmas, sillä yhtämittaisesti koottuna liikkuminen on luonnollisesti aika raskasta. Jännevammahan on yleisimmin rasitusvamma joka on kehittynyt oireettomana jo pidemmän aikaa, eikä välttämättä vaadi paljoakaan viimein ontumispisteeseen napsahtaessaan.

Eli, mikäli liike paranee kun ollaan alkuverkattu, kaikki on fine. Itse olen jo useita vuosia verrytellyt Nuutin (pitkien käyntien jälkeen tietenkin) laukassa, sillä olen kokenut sen ravia paremmaksi vaihtoehdoksi. Reipas laukka avaa lihaksia mukavasti, ja niiden jälkeen Nuutti ravaa ensimmäiset ravit paljon ilmavammin, kuin ilman laukkoja. Perjantaina Nuutti vaati hieman suunnittelemaani pidemmät alkulaukat, ja liike parani muutenkin loppua kohden kaiken aikaa.

Eilen oli pakko pitää kotipäivä, sillä flunssa teki olosta tosi kurjan. Tänäänkin meinasin vielä jäädä lepäämään, mutten kyennyt pitämään itseäni poissa tallilta, varsinkaan sen jälkeen kun Sofia laittoi facebookissa viestiä ja kyseli kuvaamaan. Samalla tietenkin sain meistä Nuutinkin kanssa photosia, eli kaikista kuvista suuret kiitokset Sofialle !

Tänään Nuutti liikkui tooooodella suureksi ilokseni huomattavasti perjantaita paremmin. Silloinkin sillä kyllä riitti menohaluja, mutta tänään liike oli alusta asti suurempaa ja pystyin suureksi osaksi jopa selässä ihan vain nautiskelemaankin :) ... vaikka alkuun kyllä heiluin ravissa jotenkin tosi ihmeellisesti ?! Onneksi Sofia oli pätevänä kentän laidalla antamassa neuvojaan: "älä mieti, ratsasta vaan !" ;) Menin ilman satulaa, koska halusin mennä !! Oli kivaa.

Miten te verryttelette hevosenne ja minkälainen on sen viikko-ohjelma?

P.S. Kysymyspostauksen vastauspostaus on tekeillä ja julkaisen sen mahdollisimman pian :) poistin vahingossa muutaman kysymyksen kun piti painaa "julkaise", mutta uskon että sain kaikki silti ylös... :) Haudi hoo, toivokaa että saadaan ensi viikolla heppasesta paljon suloisia kuvia, kun on ihania ilmojakin luvattu ! Hihu heipsan !

This world just seems to hate me

Voi sanonkomikä. Tänään on mennyt kaikki niin penkin alle ettei ole tosikaan. Tekisi mieli huutaa. Turha rahanmeno pistää luonnollisesti aina ärsyttämään.....

Kiitti ihan sikana Nuutti ! Postauksen loppupuolella tarkempi selvitys.

Lisäksi olo on ollut koko päivän aivan kamala. Olen muutamat viime päivät hillunut kaikkialla vähän puolikuntoisena ja nyt tila on sen mukainen. Ihan ku ois hirvee darra kun koko aika vaan oksettaa, yäk... Ihanaa silti, että oon tällä viikolla kerrankin saanut järkätyksi aikaa useiden kavereiden kanssa !

Maanantaina ratsastin Nuuden maneesissa, kävelin vain ilman satulaa, sillä olin itse viikonlopun jäljiltä ihan loppu. Tiistaina hepalla oli raspaus ja jonkin verran terävää siellä suussa olikin. Myös joitakin takaposkihampaita (?) piti hioa aika lailla, sillä ne olivat kuluneet jotenkin epätasaisesti. Puolen vuoden päästä pidetään jälleen kontrolli ja katsotaan pitääkö raspailla. Aika hevoskohtainen juttuhan tuo on, jollekin riittää raspaus kerran vuodessa, joku tarvitsee toimenpiteen jopa neljä kertaa sinä aikana.

"Mitä ?! Oot tilannu mulle hammaslääkärin ?!?! Senki aivokääpä mäpäs nostan pään näääin ylös niin ette saa raspattua !"

"Ite oot tyhmän näköinen !" 

Urhea pieni pöhnäpää !

Raspauksen jälkeen pyörin tallilla pari tuntia odottelemassa, että heppa heräilee rauhoituksesta. Viimein kun uskaltauduin viemään sille heinät, olikin jo ulosmenoaika, eli poikanen sai eväät mukaan tarhaan :) voi sitä onnea ! Wikneriltä lähdinkin sitten Lindan kanssa ajelemaan Siuntioon päin katsomaan hänen ylisuloista hoitoheppaa, josta ahkerasti räpsin kuvia. Tässä ehkä päivän paras otos... :D

Hirnuttiin tälle kuvalle ikuisuus :D

Keskiviikkona, eli eilen lähdettiin aamupäivällä Roosan kanssa hakemaan heidän hevosautonsa Forssasta. Epäonnisen viikonlopun takia se tosiaan oli siellä renkaan vaihdossa ja päästiin se viimein noutamaan. Minä siis ajelin henkilöauton takaisinpäin, ja tällä kertaa matka jopa sujui ilman vastoinkäymisiä wooh !

Tallilla auttelin Roosaa hevosten liikutuksessa ja kävimme kaikkien kanssa pellolla riehumassa :) Ihan sairaan hauskaa, hankiralleilusta ei vaan voi olla tykkäämättä ! Meikä ratsasti ensin Kallella, samalla kuin Roosa meni Nopan ja seuraavalla kierroksella sain ratsukseni iki-ihanan Sintin. Kallen selässä olin ensimmäistä kertaa, ja voi jumantsuikki se oli iso ! Huh, valtava. Ennen pimeän tuloa ehdittiin raahata kamera mukaan ainoastaan ensimmäisellä reissulla, joten tässä pari kuvaa musta ja Kallesta :)

Sintillä olen mennyt muutaman kerran aiemminkin, ja oon aina tykänny siitä :) se vaan on niin hauska ! Tammassa on 3/4 täykkäriä, ja sen kyllä huomaa. Laukka on suurta, helppoa ja tasaista, voi kun se ois pinkonut siellä pellolla ainakin miljoonaa jos oisin päästänyt ! ... mutta pakko oli yrittää vähän hillitä, ettei Konsta ryhtyisi riehumaan kun painellaan hirveetä kyytiä ohi :) Lopuksi molemmat hevoset olisivat vaan halunneet laukata ja laukata ja laukata, ja me yritettiin vaan epätoivoisesti Roosan kanssa niitä pidätellä... :D Sintin täykkäriveren huomasi hyvin myös siinä vaiheessa, kun päästiin pois pellolta ja se vain keräsi kierroksia. Mutta ihan sikakiva heppa ♥

Oli pakko änkeä tähän vielä yksi kuva Sintistä viime lauantailta kun se on niin lentsikka !

Yyh murtunut sormi ei oikein innostu näistä kylmistä ilmoista. Eilisten maastoreissujen jälkeen se oli ällöttävän turvonnut ja kipeä... muutenki oikeen käden sormet on mulla ihan vinksallaan, antakaa anteeks.

Tallilta kotiuduttiin joskus puoli yhdeksän aikoihin illalla ja kotona pyörähdin oikeastaan vaihtamassa vain vaatteet kunnes suuntasin Jessicalle katsomaan Barcelonan peliä. Sofia tuli sinne tietty myöös ! Oli kyllä ihan sukka peli, Barcelona pelasi huonosti ja hävisi. Kaiken lisäksi niiden pelipaidat vaan on rumat. Onneksi meillä oli kuitenkin muuten kivaa ja kotona taisin olla vasta kahden maissa yöllä...... :)

Tänään sain nukkua vähän pidempään, mutta oli pakko käydä työkkärissä vammaamassa. Tietenkin sain sit siellä istuskellessani parkkisakot. AAAARH mä en kestä, pikavoitot on niin rasittavia. Lisäksi joku idiootti vaa ohi matelevassa autossa nauro mulle ku revin sen sakkolapun siitä ikkunasta. Fak juuu.

... ja tosiaan kuten ensimmäisestä kuvasta varmaan voikin päätellä, tallireissullakaan ei vastoinkäymisiltä vältytty. Ajattelin vielä tänään pitää Nuutin kanssa kuolaimettoman päivän ja menin sen kanssa ylätarhaan pelleilemään. Alkuun meillä oli hirveen hauskaa, mutta sitten se pölkky olio sai jonkun hepulin ja kääntyi jotenkin oudosti niin että juoksi mun kameraa päin............. Vastavalosuoja meni moneen osaan ja lisäksi tosta putken reunasta lohkes palanen. Onneksi mitään muuta vikaa en havainnut, kamera pelittää kyllä jne. mutta silti ärsytti. Pitää ostaa uusi vastavalosuoja kun toivun tästä ketutuksesta.

Taukki !!! Tässä se urpoli salakuuntelee tallin saluunassa pidettävää kokousta turvallisuudesta. Puhuivat ainakin maneesin rakenteista.

Noh, maallista se vaan on. Niin iskä tapaa sanoa jos rahaa menee johonkin tyhmään. Ois vaan pitäny jäädä tänään kotiin koomaamaan niin ei ois kamerakaan kokenut kovia...... Perskele.

Sain Nuudesta jotain ihan kivoja kuvia tänään, mutta sorii mua ärsyttää nyt niin etten jaksanu niitä muokata. Näette joku toinen päivä sitten :P Huomenna lähden varmaan taas Roosan avuksi heidän heppasiaan liikuttelemaan ja luultavasti käydään samalla reissulla Nuuden luona. Toivottavasti saadaan kuvamatskua hiih ! Sori taas tällainen kilometripostaus, en vain yksinkertaisesti ole ehtinyt koneelle muina päivinä. Yritän tsempata taas, palaillaan !