So hold on, be strong, every day hope will grow...

Moi kaikki, ja hauskaa Halloweenia ! Mun oli tarkoitus saada tänne blogin puolelle yksi Halloween jutska tälle päivälle, mutta se tuleekin vähän myöhässä kunhan ehditään toteuttamaan... :) onneksi pyhäinpäivä on lauantaina, niin ehkä ennen sitä ehditään. Silloin on meidän tallillakin Halloween pippalot. Harmittavasti en kuitenkaan tänä(kään) vuonna paikalle pääse, kun lähdetään Haminaan tapaamaan sukulaisia... :) Alla linkki hurjaan Halloween korttiin, tsekatkaa !

HAPPY HALLOWEEN !

Sori muuten (myös etukäteen) nämä vähän ehkä hmm alakuloiset postaukset... Mä vaan oon tällä hetkellä niin surun murtama, että kaikki tuntuu ihan ylivoimaisen vaikealta. Kotona ollessani vaan itken ja yöt valvon miettien tulevaa... Välillä tuntuu etten saa henkeä. Miten tästä Nuutin kanssa jatketaan, se on vielä toistaiseksi todella hämärän peitossa. Musta tuntuu tosi tylsältä kirjoittaa tänne blogiin tällaista masistekstiä, mutta kai se välillä on ihan ok? Yritän kyllä ryhdistäytyä ja nousta hieman tästä epätoivosta...

Maanantaina oltiin tosiaan Sofian kanssa tallilla aamuvuorossa ja mun piti kuvata teille videopostausta, mutta hitto kun oli ongelmallista ton Galaxyn kanssa... se on vähän hankalan muotoinen, ja mahdoton käyttää hanskat kädessä, joten taas jäi sekin projekti. Kohta on onneksi mun synttärit (kaksi viikkoa !) niin toivon, että sitten onnistuu hommailla joku kiva näpsäkkä pikkukamera :) Sofian uusi Powershot on aika jees, joten se on ainakin yksi varteenotettava vaihtoehto.

Muina päivinä ei sitten olekaan mitään erikoisempaa tapahtunut. Nuutin olen joka päivä käynyt taluttelemassa, ja kylmännyt sen jalkaa. Hepalla on kyllä virtaa ihan kiitettävästi... yhtenä päivänä se päästyi maneesissa irtikin, kun innostui niin Sofian ja Lordin juoksentelusta....... Intoa enemmän kuin kuntoa. Eilen koettiin myös jännittäviä hetkiä, kun pyörittiin yläkentällä Sofia Shakiran kanssa seuranamme, ja nähtiin aika lähietäisyydeltä kaksi hirveä ! Ne olivat siellä metsätien alussa, ihan yläkentän tuntumassa ja juoksivat sieltä mäen alas päätyen maneesin taakse sokerijuurikkaita mussuttamaan. Ihmettelinkin alkuun että mitä se Nuutti rupesi metsikköön tuijottelemaan, kun Sofia sitten Shakiran selästä huusi että tuolla on hirvi ! Äkkiä video pyörimään ja aika laatupätkää tuli... :D Voin laittaa videon tänne blogiin kunhan sen Sofialta saan :)

Tänään meillä oli tallilla pieni palaveri seuramme kotisivuihin liittyen. Me olemme nimittäin Sofian kanssa saaneet hoitaaksemme sen urakan, ja käytiin vähän Lotan kanssa läpi juttusia; miten toteutetaan ja mitä kaikkea sivuille halutaan. Parin viikon sisällä pitäisi saada jonkinlaista tulosta aikaiseksi, saa nähdä mitä syntyy !

Ei sen ihmeempiä taas. Huomenna lähdetään siskon kanssa vähän shoppailemaan, tarvitaan kumpikin päivitystä vaatekaappiin... :) Illalla sitten tallille hoitamaan Nubsula, ja siinä nyt ei mitään sen erikoisempaa varmaan tapahdu. Ihan tylsää nyt kun pimeneekin jo niin aikaisin, niin ei oikein useinkaan ehdi mitään söpöstelykuviakaan hepasta / meistä hepan kanssa saamaan... :( Eilen kuitenkin sain ennen hämärän tuloa napattua Nuutista pari otosta, jotka tässä postauksessa nyt ovatkin... :P söpöläinen heppa.

HIHS kilpailun kuvaset julkaistaan myös tässä joku päivä, kunhan saadaan voittaja selville :) sen perään tulossa sitten se pitkään lupailtu arvonta. Erikoispostauksiakin voisi tässä vaiheessa ruveta ahkerammin toteuttamaan......... Joo, pysykäähän siis mukana... :)

Always live for today 'cause yesterday is gone and tomorrow may never come

Ai että, ihana päästä pitkän päivän jälkeen syömään ja rentoutumaan ! Ja ihana äiti kävi vielä ostamassa mulle Makuunista irtokarkkia ♥ En tiedä miten olen näin poikki, mutta epäilen jonkun pienen flunssan yrittävän minut yllättää......... ryökäle. Kurkku on vähän kipeä ja nenä tukossa, mutta onneksipa meillä on täällä mummin tekemää punaviinimarjamehua, sitä kun lämmittää niin kyllä saa pöpöt kyytiä ! :)

Tänään olin taas Sofian kanssa tekemässä tallilla aamuvuoroa, eli herätys oli siinä viiden maissa. Hemmettiläinen näiden kellojen siirtelyiden kanssa ! Mulle meinasi tulla hirmuinen paniikki, kun aamulla vessaan mennessäni katsoin keittiön kelloa, joka näytti 6.30 (jolloin olisi pitänyt olla menossa jo...), vaikka luulin sen olevan 5.30. Hirveässä hädässä sekava apua apua viesti Sofialle; "vedän vaatteet nopee niskaa ja lähen !", kunnes tajusin että ai... se keittiön kello ei siirrykään automaattisesti........... = nou hätä.

Hieman ennen seiskaa oltiin tallilla ja olipas ihanaa huomata, että joku muukin oli sekoillut tämän talviaikaan siirtymisen kanssa... :D Kun asteltiin Sofian kanssa talliin niin ihmeteltiin että mitähän ihmettä, kuinka hevoset mussuttavat heinää jo... ?! Törmättiin sitten yhteen tallimme ratsastuksenopettajista, joka oli tullut ratsastamaan hevosensa ennen päivän estekisoja ja eli siinä luulossa että kello on jo kahdeksan. "Siis onko kello nyt 7?" :D Hän oli jakanut kaikille hevosille siivut heinää, mikä sinällään olikin hyvä juttu, sillä nyt ne olivat ehtineet saada heinää alle reippaasti ennen väkirehuja :)

Kaikkien tallien ruokinnan jälkeen normaaliin tapaan aamuheppojen tarhaus, ja hirveä sumpliminen taas vaihteeksi. Mutta ah voi vitsi kun tuolla on aina niin kaunista aamuisin ! Siinä tarhauksien lomassa yritin vähän räpsiä Galaxylla kuvasia kauniista auringonpaisteisesta pakkasaamusta, ja vaikka eiväthän nuo kuvat ihan kaikkea kerro niin ihanan näköistä eikö?

Karsinoiden siivous meni tällä kertaa jotenkin sujuvammin kuin viimeksi, ehkä musta vielä hyvä tallitonttu tulee ! Pääsin käyttelemään sitä ihme imuriakin viimein uuuu ! Se oli tosi siisti, ei tarvitse kottareiden kanssa säätää. Ruokatauko pidettiin puolilta päivin ja mentiin toki maneesiin seuraamaan kisoja. Tai siis, niin me oltais haluttu..... onko meillä vähän hyvä tuuri vai mitä, mutta TAAS kisoissa oli meneillään joku tauko kun saavuttiin paikalle. Sama juttu oli myös koulukisoissa... arh. Ja toki kisat jatkuivat 80-120cm luokan verkalla juuri kun meidän piti poistua paikalta tuntiheppoja ruokkimaan..... =) voihan sentään, olisin halunnut nähdä vähän menoa ja meininkiä. Harmittaa myös ihan hirmusti, ettei Nuutin kanssa päästy hyppelemään, näitä syksyn kisoja kun oltiin niin odotettu ! Pääasia tietenkin olisi nyt saada heppanen kuntoon, muulla ei kamalasti merkitystä tässä vaiheessa ole.

Työvuorosta kolmelta päästyämme hoitelimme Sofian kanssa vielä heppasemme, eli Sofia ratsasti Ermiläisen kentällä ja minä taluttelin Nuudelia. Se vain oli niin suloinen että muutamasti meinasi ihan itku tulla... ihana rakas pikku hunajaturpa ♥ ... joka yritti kaivaa herkkuja mun taskusta. Mulla ei nyt tältä päivältä ole kuin näitä loistavia kapulalla otettuja kuvia, joten saatte tyytyä ainoastaan maisemiin. Nuutti näyttää niin nenäapinalta joka kuvassa, etten taida julkaista... Huomenna yritän saada otetuksi jotain parempia kuvasia kunnon kameralla... :)

Kuva ei tee oikeutta hetkelle ei sitten yhtään, mutta oli tosi kaunis taivas tuossa ennen kuin lähdettiin iltapäivän heppasia sisään hakemaan. Vasemmalla kenttä ja oikealla näkyy hieman yksäritallia.

Viimeinen muistutus vielä tuosta HIHS kilpailusta; tänään on siis vika päivä ilmoittautua mukaan, eli kaikki kuvia saaneet äkkiä tiedostot sähköpostitse osoitteeseen susanna.niemi@live.fi ! Huomenna laitan kaikki kuvat Sofialle ja päätämme yhdessä voittajan, joka julkistetaan ensi viikon aikana. Kiitos jo tässä vaiheessa kaikille osallistuneille, ihan mahtavia kuvia olette kyllä onnistuneet nappaamaan :)

Kello on vasta vähän yli yhdeksän, mutta mun on ihan pakko suunnata jo nukkumaan. Huomenna siis ohjelmassa sama homma kuin tänään, eli seiskalta aamuvuoroa tekemään :) tykkään tykkään !

If you never try you'll never know

Tätä postausta on jotenkin tosi vaikea kirjoittaa, en vain oikein tiedä mitä sanoisin. Huoleton on hevoseton, vai miten se meni...

Torstaina Nellin oli tarkoitus liikuttaa Nuutti, kun itse olin kiinni noissa HIHS jutuissa. Heppa oli kuulemma alkuun ollut tosi hyvä, mutta ruvennut sitten äkisti liikkumaan huonosti. Tietenkin juuri kun en itse ole paikalla... ;( no, Nelli tuli alas selästä, talutteli Nuudelia ja kylmäsi sen jalat. Sen jälkeen hevonen sai viikonlopun olla pelkällä taluttelulla ja maanantaina koitin miten hevonen muutaman lepopäivän jälkeen liikkuu.

No epäpuhtaastihan se liikkui, vasenta etusta arkoi. Käynnissä ei huomaa, mutta ravissa kyllä. Joskus olenkin tänne blogiin kirjoittanut tuosta, kuinka kyseisen jalan jänne jokunen vuosi sitten muuttui eri näköiseksi kuin oikean jalan, ja siitä lähtien olen aina välillä miettinyt että kuinkakohan pitkälle jalka kestää. Ohjeeksi ollaan saatu vain paikallinen kylmäys, mitäpä muuta sitä tehdä jos jalka on oireeton ulkoisesta epäkohdasta huolimatta. Mutta entäs nyt?

I will always try to fix you.

Minulla on tapana varautua aina pahimpaan, vaikka eihän sitä ikinä voi tietää mikä ontumisen syynä on ennen kuin asiaa on enemmän tutkittu. Jotenkin vain on silti ihan lohduton olo, ja väkisinkin tulee mieleen kaikki se, mikä käytiin läpi silloin muinoin kun Nuutti meille tuli. Osa sen tarinan ehkä tietää, osa ei, mutta lyhyesti... Nuutti ehti olla meillä pari kuukautta, kun se rupesi ontumaan ja useiden klinikkakäyntien (ja viimein skintigrafian) seurauksena oikeassa takasessa todettiin vaikean laatuinen hankosidevamma. Juurikaan toivoa meille ei annettu, sillä ennusteet olivat huonot alusta pitäen. Kahden leikkauksen jälkeen ei edelleenkään oltu saavutettu toivottua tulosta toipumisen suhteen, joten periaatteessa Nuutti sai eläinlääkäriltä lopetustuomion. Hän siis sanoi, että enempää ei ole tehtävissä, "siitä ei koskaan tule hevosta".

Nämä sanat kaikuvat mielessäni edelleen. Mitä jos olisimme luovuttaneet? En olisi koskaan saanut tietää, miten upea yksilö minulla oli käsissäni, en olisi koskaan saanut tutustua elämäni hevoseen. Mutta me päätimme vielä yrittää, viimeisen kerran. Se oli kesä, Nuutti sai olla laitumella ja nauttia elämästä. Välillä vain toivoin, että syksy ei koskaan tulisi...

Mutta tulihan se, yhtä äkisti kuin aina ennenkin - ellei äkimmin. Taas kerran Nuutti vietiin klinikalle, ja taas kerran sain juosta sen kanssa pitkin Hyvinkään hevossairaalan käytävää sekä pihamaata. Loppuun suoritettiin vielä liinassa juoksutus, ja muistan elävästi sen kuinka olin pyörtyä mahassa vellovan jännityksen johdosta. Rukoilin ja toivoin, että kesän aikana olisi tapahtunut ihme.

"Se liikkuu täysin puhtaasti. Onneksi ette uskoneet minua, tuollaista hevosta ette toista löydä", se oli kommentti jonka eläinlääkäriltä saimme. Me ei äidin kanssa voitu uskoa, että se oli totta. Se oli ihme, oikea ihme, ja silloin mä lupasin itselleni etten ikinä lakkaa uskomasta niihin. Mikään ei ole mahdotonta, jos oikeasti uskoo ja yrittää. Siinä hetkessä kaikki ne kyyneleet, kaikki valvotut yöt ja uupuneena kuljetut päivät, kaikki tuntui niin mitättömältä siihen verrattuna mitä oltiin saavutettu. Yhtäkkiä meillä oli Nuutin kanssa edessämme yhteinen tulevaisuus, josta en aiemmin ollut uskaltanut edes unelmoida.

Mulla on nyt jotenkin tosi tyhjä ja vähän pelokas olo. En todellakaan haluaisi maalailla peikkoja seinille, mutta tällainen epätietoisuus saa aina pelkokuvat valloilleen. Tällä kertaa kengätkin on (tai pitäisi olla) ihan hyvin jalassa, niin ei ole edes samanlaista "turvautumisen varaa" kuin viime kerralla... Tämä viikko ainoastaan talutellaan ja jalkaa kylmäillään, ensi viikolla sitten tsekataan tilannetta uudemman kerran. Jotenkin mä vaan toivon että tämä viikko menisi todella hitaasti, koska en tiedä haluanko tietää miten asioiden laita maanantaina on... Pitää vain yrittää rauhoitella itseään ja rapsutella Nuuttia oikein kovasti. Voi pientä ukkelia... ♥

Anniina onneksi tuli meille tiistaina yöksi, niin sai hieman muuta ajateltavaa :) Harmi vain hänen piti jo eilen lähteä takaisin kotiin, kun työt kutsuivat. Meillä oli kunnon Paranormal Activity maraton, eli ti iltana katsottiin 1-3 ja eilen käytiin leffassa katsomassa nelonen. Vaikka kaikki noita aina dissaa niin mun mielestä toi on niin siisti sarja ! Saisi kyllä ehkä tapahtua vähän enemmän, mutta tykkään kuitenkin. 4 oli ihan hyvä, ehkä vähän turhan hassu muutamissa kohdin = nauratti vaikka olisin kyllä halunnut pelätä mieluummin. Mutta se juoni oli aika karmiva ! Tai siis se tapa millä 4 on yhteydessä kolmen aikaisemman leffan kanssa. Hui hui...

Otettiin myös eilen aika suloisia kuvia Anniinan Tipi koirasta, mutta kone tosiaan on niin täynnä, etten mahdu niitä tällä hetkellä juurikaan muokkailemaan. Tässä postauksessa kuitenkin pari Anniinan ottamaa kuvaa minusta ja Nuutista kun käytiin eilen tallilla. Kävin selässä muutamien kuvien oton ajan ja muuten taluttelin heppasta reilut puoli tuntia yläkentällä + perään jalan kylmäys ihan vedellä about 20min. Me ei oikein olla tykätty linimenttejä sun muita käyttää, kun niissäkin on ne omat huonot puolensa (saattavat mm. turvottaa), eli mieluummin ollaan ihan vedellä (ja talvella lumella) sekä "kylmäsuojilla", hyvällä kuivauksella ja back on track pinteleillä + suojilla menty.

Juu, mutta nyt lähden tallille hoitelemaan Nuuttilaisen ennen kuin tuolla tulee ihan pilkkopimeä. Pitää varmaan laittaa päälle ihan hirmuisesti vaatetta, tuolla on ihan sairaan kylmä jo.........

Helsinki International UB Horse Show 2012

Huhhuh, kyllä huomasi että vähän on rankempi viikonloppu takana kun nukuin tänään iloisesti kahteen saakka vaikka painuin unten maille jo joskus kymmenen pintaan. Mutta hei, kyllä sitä vielä olisi jaksanut enemmänkin ! Oli ihan huikea viikonloppu, parhaalla porukalla tottakai ! Tuli taas naurettua enemmän kuin laki sallii, oikein vatsalihaksissa tuntuu. Aina ei mennyt ihan putkeen, mutta hei... pääasia että oli hauskaa ! ... eikä kukaan sentään kuollut, vaikka ihan ei tapaturmiltakaan vältytty.

Estevarikko ! © hamh.pic.fi

"JUOSKAA !" Minusta näkyy ihan pieni osa naamasta tuolta tuubista, juuri olen valmiina syöksymään areenalle olkipaalin kanssa ! © hamh.pic.fi

Torstaista sunnuntaihin hilluttiin areenalla ahkerina aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan saakka. Eilen oli niin haikea fiilis, kun Rolex FEI World Cup luokan jälkeen roudattiin kamat radalta estevarikon sijaan ulos odottamaan kontteihin lastausta... "tässä tää ny taas oli". Melkein on jopa ikävä niitä maailman ihanimpia FEI johteita, jotka painavat varmaan 1000 kiloa eikä niistä tahdo saada otetta lainkaan......... ♥ kiva kun ne olivat viikonlopun aikana käytössä kaksi kertaa, ja molemmat kerrat meidän ryhmällä !!! Ah, ehkä me vain olemme niin parhaita... ;)

Tuossa tapahtumaa katsellessa kyllä tuli itsellekin taas niin hinku kilpailemaan ja hyppäämään ja kaikkea. Samalla se myös herätti monenlaisia ajatuksia ratsastuksesta ja hevosten kohtelusta, mutta niistä nyt ei ainakaan tällä erää sen enempää. Suomalaismenestystä ei harmi vain päästy kovastikaan tänä vuonna näkemään, mutta mulla tuli jotenkin tosi iloinen fiilis kun sunnuntain maailmancup luokan 8 virhepisteellä ratsastanut Hanna Tardiveau (Suomi) vaikutti niin tyytyväiseltä suoritukseensa upean ratsunsa kanssa. Muutenkin pidän kovasti hänen ratsastustyylistään.

Hanna Tardiveau ja Prinz Clintus ! © minä, en muita jaksanut nyt tähän hätään tänne ladata, tämäkin raakaversiosta vain pienennetty...

Mutta juu, ensi vuotta odotellessa ! On tuo kyllä ehdottomasti kaiken henkisen ja fyysisen väsymyksen arvoinen rupeama. More than a horse show, kuten kuuluu tuo iskulause. Hehe, F.C. Barcelonalta napattu... ;) Upeita hevosia, hienoa ratsastusta, mahtavaa seuraa... voiko olla parempaa tapaa viettää aikaa? Tuskin ! Rataryhmä on paras ♥

It's over !! :( Samantien rupesivat kaivurit hiekkoja poistelemaan, snif !

Pitäisi nyt vain saada äkkiä hommatuksi jostakin uusi ulkoinen kovalevy, jotta saisin kaikki viikonlopun aikana kuvatut ööm... about 5000 kuvaa koneelle. Kaikki muut ovat aivan täynnä... ! Sitten alkaakin hirveä muokkaaminen, huh, mutta inspistä on ;) Uudet kuvasivutkin voisin sitten linkitellä...

Kuvista puheen ollen... bongailitteko meitä Sofian kanssa? ;) Saitteko kuvia tai videoita? Muutamia otoksia olenkin jo vastaanottanut (kiitos tack !), mutta lisää saa pistää tulemaan ! Pakko kyllä sanoa, että ai ah, olen ollut hehkeänä. Normaalisti en oikein tykkää pitää hiuksia kiinni (muuta kuin ratsastaessa), ja näytänkin ihan laatikkopäältä noin. Muutenkin ihana edustus.............. Juu mutta siis kilpailun info pääosin TÄÄLTÄ + muutama lisämaininta vielä !! Kun lähetätte kuvan / videon, laittakaa viestiin ETUNIMENNE (ellei se osoitteessa / siellä lähettäjänä näy), jolloin voin teidät täällä blogissa mainita. Ja sitten... olisin iloinen mikäli saisin halutessani julkaista lähettämiänne tallenteita mm. facebookissa, mutta ilmoittakaahan mikäli ette anna siihen lupaa. Osallistuminen tapahtuu tosiaan ihan lähettämällä liitetiedosto sähköpostitse nimen kera. Osallistumisaikaa siis sunnuntaihin 28.10. saakka ! Voittaja saa valita palkinnon muutamasta vaihtoehdosta. Huom. saatan muokata kilpailukuvaa tarvittaessa (lähinnä rajata + pienentää blogiin sopivaksi).

Eli osallistukaahan kaikki kuvamatskua saaneet ! :) Lähden kohta tallille (Nuudeliduuu, kova ikävä poikasta !), niin toivon mukaan on sähköpostissa edes jokunen uusi viesti... ;) Tässä postauksessa minun otosteni lisäksi pari erään toimihenkilön nappaamaa kuvaa. Hän ilmoitti facebookissa että niitä saa käyttää, kiitos siis !

P.S. Tänään löytyi postilaatikosta kiva pikku piristys koomaiseen päivään: KappAhlin 50 euron lahjakortti, jonka voitin siinä Share Your Style kilpailussa ! Pitkään aikaan en olekaan mitään itselleni kunnolla shoppaillut, kiitos vielä kaikille äänestäneille :)

I think I'll never trust anyone the way I trust you

Helouhelou nyt tulee pikainen postaus, kun kello on puoli kymmenen ja pitää mennä kohta nukkumaan jotta jaksaa huomenna heräillä viideltä... !

Elii... tänään aamulla oli herätys samoihin aikoihin kuin eilen, mutta tallille lähdettii tunnin verran myöhemmin. Mentiin taas Sofian kanssa Ermi ja Nuutti maneesissa, kun ulkona satoi... Tänään oli pelleilypäivä ! Meillä oli kummallakin käytössämme kahvavyö (joka ei ensin meinannut mennä kiinni kun Nuutilla on iso masuli mutta sitten kiltti kengittäjä setä tarjoutui auttamaan ja sai vyön ensimmäisiin reikiin, maneesissa sitä pystyi yhdellä kiristämäänkin) ! Sofian pitää hääriä Ermin selässä kaikenlaista ja totuttaa sitä erilaisiin tilanteisiin vammaisratsun uraa varten, niin toki munkin piti sitten Nuutin kanssa vähän samistella.

Nuuuuuutti ihana pikku mies oli niin kiltti ! Tänään me ainoastaan käveltiin ja minä sitten pyörin siellä selässä milloin mitenkin päin. Nuudeli on suloinen kun sen selässä saa hääriä vaikka ja miten ♥ Lopuksi tulin vielä alas hepan pyllyn päältä ja heppanen vain seisoi aloillaan korvaansa lotkauttamatta. Neakin sieltä suuren Armaninsa selästä huuteli että ihan epistä mäki haluun hepan jonka kanssa voi tehä kaikkee tollasta... :D Nuutti ♥

Nuuttipa seisoo oikein ryhdikkäästi ja edustavasti.......... :)

Miksi se halata mun peba?

"Tuus ny sieltä jo...." :P en ehkä suosittele ihan ensimmäiseksi testaamaan joka hepan kanssa. Kaikki eivät tietenkään tykkää selässä pelleilystä mutta Nuutista se on ihan se ja sama miten siellä on tai mistä tullaan alas. Nuudelsson on ainoa hevonen johon olen koskaan näin luottanut (koskien ihan kaikkea puuhaa sen kanssa) ♥

Talleilun jälkeen suunnattiin taas Hartwallille, kun piti hakea kulkuluvat jotta päästään huomenna sisään. Sitten seurailtiin vähän estelämmittelyä ennen kuin päätettiin lähteä kotiin nukkumaan :D Oli oikeasti pakko saada päikkärit, jotta viikonlopun jotenkin jaksaa... ! Voi olla vähän väsynyttä menoa sitten loppupuolella... :D Huomenna huomenna huomenna alkaa whoooopsan ! Niin kivaa :)

Siistin värinen eikö ! Uuuu.

P.S. Tuohon KILPAILUUN lupasin antaa vähän vinkkiä meidän (minun & Sofian) lookista kun päästään lähemmäs tapahtumaa. Noh, meillä siis on tietenkin toimihenkilövaate, eli mustavalkoraidallinen paita joka on kaikilla (radan rakennuksen aikana tosin saattaa sen päällä olla joku muu paita, valkoinen väri kun likaantuu niin herkästi...). Itse laitan huomenna lisäksi tummat farkkuleggingsit, sekä valkoiset tennarit tai jotkut. En vielä tiedä mitä teen hiusten kanssa, mutta voi olla että tungen pipon päähän, koska areenalla on KYLMÄ ! Sofia ei osannut vielä sanoa muuta kuin että laittaa mustat farkut. Yrittäkäähän noilla bongailla jos jo huomenna tulette ;) ... huomatkaa että muutokset vaatetuksessa kuitenkin ovat mahdollisia.

Kilpailussa kannattaa tosiaan yrittää bongata meidät Sofian kanssa molemmat (!), joko samaan tai eri kuvaan / videoon ! :) Pyöritään mitä luultavimmin aika toistemme lähettyvillä koko ajan, samassa ryhmässä kun ollaan.

Eipä muuta, ihanaa HIHS viikonloppua kaikille sinne tulijoille ! Saa nähdä miten ehdin postailemaan ennen ensi viikkoa... ehkä tulee jotain, ehkä ei :) Nyt kuitenkin suihkun kautta nukkumaan, moooi !

It's almost here !

First day @ Hartwall areena takanapäin ja huomenna vielä vähintään kulkuluvat hakemaan, ennen kuin varsinainen show sitten torstaina pyörähtää käyntiin !

Herätys oli tänään puoli kahdeksalta, mutta sain itseni ylös vasta tasalta ja toki tuli kiire. Vähän ennen yhdeksää lähdin ajelemaan tallille ja nappasin matkalla Sofian kyytiin. Aikataulu oli mietitty oikein tarkkaan (no okei ei se nyt ollu ihan justiinsa), jotta ehtisimme Hartwallille klo 12, mutta siitä kyllä myöhästyttiin hieman...

Ratsastimme Ermiläisen ja Nuudelin maneesissa, kun ulkona hieman tuuli. Muutenkin maneesissa on niin kiva koomailla jos paikalla on vain muutama ratsukko, eikä siellä lisäksemme ollutkaan kuin yksi. Tilaa siis oli ! Nuutti oli tänään hieman työläs ratsastaa. Laukka tahtoi jäädä junnaamaan ja jouduin eteen ratsastaessani todella kovin kiinnittämään huomiota omaan istuntaani, etten keikkunut selässä ihan vammaisesti. Ravi puolestaan oli ihan super ! Nuutti liikkui toosi hienolla energialla :)

Joo tiedän aika karmaiseva istunta näissä kuvissaa........ pitää yrittää korjailla.

Alkuverkkailun jälkeen toisissa laukoissa heppa oli kyllä pätkittäin tosi rasittava ! Tai siis, minä en vain osannut ratsastaa. Paikoittain Nuutti lähti viemään minua melko vahvasti ja jouduin käyttämään kaikkia vatsalihasteni voimia pitääkseni itseni satulassa... yritin ajatella vahvaa istuntaa ja unohtaa sen vetokilpailuun lähtemisen. Hiljalleen poikanen tuli paremmaksi ja antoi periksi, sen jälkeen se kantoi itsensä todella hienosti ja tuntuma suuhun oli ihan mielettömän kevyt (mutta ei kuitenkaan tyhjä). En ratsastanut kovin rankasti, eikä mitään erikoisempaa tehty :P perus haahuilua ja oman istunnan vaikutuksen mietiskelyä.

Superr poju ♥

Meillä oli Sofian kanssa hyvä työnjako; kun toinen piti hepan kanssa huilitaukoa, hän nappasi kameran käteen ja räpsi toisesta kuvia, joten saatiin tänään kumpikin vähän kuvamatskua ratsasteluistamme ! :) Nuuttilainen ♥

Vähän ennen kahtatoista päästiin lähtemään tallilta kohti Helsinkiä ja Hartwall areenaa ! Hihi, kohta se starttaa............. ;) Tänään oli ohjelmassa show ohjelmien harjoituksia ja alkuun oli kyllä hieman jäistä, mutta loppua kohden rupesi homma vähän selkiintymään. Menihän meillä siellä areenalla ööm melkein 7 tuntia (?!) vaikka tuntui ettei paljon mitään tehty....... no, ainakin teoriassa tiedetään (ehkä) jotain ja nähtiinhän me mukavasti noita harjoituksia. Plus tietenkin ruoka maistuu aina, nam nam.

"Tääl me ollaa !"

Ahkerana kiinnitän oransseja muovisuikaleita naruun hihii.

Päivän piti päättyä klo 19, mutta hieman venyi... Lähdettiin kyllä paikalta siinä kahdeksan maissa, kun meitä ei oikeastaan enää tarvittu ja olimme Sofian kanssa kumpikin aika jäässä. Oli kyllä oikein hauskaa ja sai taas nauraa ihan kiitettävästi... ;) Sofian uusi kamera on ihana kun siinä on semmonen kalansilmätoiminto, ja sillähän oli tosi hauska leikkiä. Haha päivän kuvia tulossa näytille ehkä myöhemmin kunhan ne ystäväiseltäni saan ;)

Kasin maissa tosiaan lähdettiin pois, mutta ei suinkaan kotiin nukkumaan kuten ehkä olisi ollut fiksuinta, vaan kaupan kautta Jessicalle katsomaan Espanja - Ranska peliä !! Ihan hyvä kun punaisten pallonhallinta oli parhaimmillaan sellaista 76%... :D Ja ihana ihana ihana Ramos teki ensimmäisellä puoliajalla hienon maalin ihana mies oikeasti se on niin ihana että tui tui tui ♥ ! Sydän vaan hakkasi hulluna kun ensin pusku tolppaan ja sitten toisella yrittämällä pallo kauniisti pussiin ! Toisella puoliajalla Ranska kummasti piristyi ja ihan lisäajan viime sekunteilla se sitten onnistui tekemään tasoitusmaalin... lopputulos siis 1-1. Oli kyllä niin hauska ilta taas ♥

Toisaalta kävi myös eräs asia tuossa illemmalla ärsyttämäänkin. Ei varsinaisesti koske minua, mutta joidenkin ihmisten periaatteet vain käyvät niin ihmetyttämään... Tämä johti siihen, että aloin kirjoittamaan jotain maailman epäselvintä mielipidepostausta kaikesta mahdollisesta. Se saa jäädä odottelemaan julkaisua, mikäli sellaista edes tapahtuu. Pääpointti kuitenkin on se, että hevosen hyvinvoinnin pitäisi mun mielestä aina mennä kaikessa touhussa kaiken muun edelle. Järkeen käypää, eikö?

Ja hei toinen asia mikä tänään ärsytti, oli se kun huomasin suuremman elektrolyyttipönikkämme hävinneen... siis en nyt vain voi käsittää että mihin ne meidän tavarat oikeasti katoaa ?! Vaikeaa olisi ajatella jonkun pöllineen, mutta tavaroilla ei kai ole savuna ilmaankaan tapana hävitä. Ottaa vain niin aivoon, kun ihan rahanarvoista mömmöä ja erittäin tarpeellista sellaista tällä kertaa kyseessä. Meiltä on nyt hävinnyt niin paljon kaikkea että arh multa hajoaa oikeasti pää kohta.......

Joo. Mutta tänään oli kuitenkin suurimmaksi osaksi onnistunut päivä ja innolla odottelen loppuviikkoa :) Huomenna pääsen vielä ratsastelemaan Nuutin, mutta sitten se onkin muiden hoidettavana neljä päivää. Muistakaahan muuten kaikki Horse Showhun tulijat vielä tuo KILPAILU !!! ;)

P.S. Toissapäiväisten koulukisojen melko eh epäonnistuneesta suorituksesta (ks. edellinen postaus !) huolimatta ei oltu edes luokkamme viimeisiä ! Taisi olla sijoitus 5 / 9. Ilman ryntäilyä olisi voinut ruusuke irrota, sillä sehän laski paitsi kyseisen arvostelukohdan pisteitä, myös taatusti alapisteissä mm. kuuliaisuutta. Mutta ei se mitään, ainakin meillä oli hauskaa ! :)

You could be the greatest, you can be the best

Ihan ensin haluan pahoitella, mikäli tämä postaus on kamalan epäselvä ja pitkä ja kaikkea muuta mahdollista, mutta tänään yksinkertaisesti oli aika pitkä päivä, johon mahtui paljon kaikenlaista... :) Muistikortilla about 1500 kuvaa, vatsalihakset kipeät nauramisesta ja koulukisoissa aikamoisen hmm... ilmava suoritus !

Aamu alkoi ihanasti herätyskellon soidessa klo 4.40 ja oli vähällä iskeä masis kun kuulin ulkoota sateen ropinaa. Muuten herääminen onnistui aika vaivatta, johtuen ehkä siitä etten yöllä taaskaan oikein kunnolla edes nukahtanut. Jos tiedän, että on aikainen herätys niin ei vain nukuta ! Todella raivostuttavaa. Noh, hyvin vähäisillä unilla kuitenkin iloisin mielin kohti Kirkkonummea ja aamutallin tekoon med Sofia ! :) ... eikä satanut enää ! Mutta lämpömittari näytti -1 astetta... (y)

Ensimmäiseksi ruokittiin yksäritalli, sitten uusi talli, ponitalli ja viimeiseksi pihattoponit. Samalla ihailtiin ihan mahtavaa, sumuista auringonnousua, josta yritin siinä rehukärryjen työntelemisen lomassa napata pari kuvaa tuolla Galaxylla. Eihän noista se tunnelma ihna kovin hyvin välity, mutta laitoinpa kuvaset tuohon silti... :)

Ruokinnan jälkeen aamutarhaan meneville hepoille loimet niskaan ja ulos. Nuutti pääsi toiseen uusista, hakepohjaisista tarhoista (jottei sukkaset likaantuisi ennen kisoja !) ja hetken se siellä katseli perääni että "hei apua et kai sä mua tänne ihan yksin jätä ?!" kunnes saatiin naapuritarhaan kavereita. Pakko kyllä sanoa, että on meidän tallilla sitten kivoja hevosia ! Tosi simppeleitä kaikki.

Heppaset pääsivät nauttimaan kauniista syysaamusta :)

Heppojen ulos viennin jälkeen oli vuorossa karsinoiden siivous, mikä hoitui kaksissa tuumin aika sujuvasti. Aika meni jotenkin tosi nopeasti kun sai pölöttää jonkun kanssa ! Päiväruokinnan ja tarhavuoron vaihdon jälkeen pääsin laittelemaan Nuudelia kisakuntoon, kello taisi olla vähän yli yhden. Kyllä me sittenkin vähän panostettiin... hepalla oli valkoinen huopa ja ratsastajalla kisa-asu (kampausta lukuunottamatta), mutta lettejä en ehtinyt vääntämään. Ihana Milla pääsi talluttelemaan Nuudelia hetkeksi kun meinasi tulla vähän kiire enkä ollut itse vielä valmis... iso kiitos !

Kisojen kai piti olla myöhässä aikataulusta, mutta SILTI mulle tuli taas kerran kiire... Ulkokentällä Nuutti tuntui verkassa tosi kivalta, mutta maneesiin siirryttäessä se hieman jännittyi... nouh. Yritin vain ratsastaa takajalkoja aktiiviseksi ja kehittää sille tehtävää kaiken aikaa niin ettei hörhöilylle jäänyt aikaa. Heppanen käyttäytyi kuitenkin hyvin ja tuntui muutamaan otteeseen varsin hyvältä !

Kuinka ollakaan, radalle mennessämme koko homma meni ihan pannukakuksi... Nuutti jännittyi, ja vaikka kuinka yritin ratsastaa, se vain jumitti. Tai vaihtoehtoisesti yritti lähteä viemään minua kuin lapasta. Olipas loisto fiilis lähteä ohjelmaa ratsastamaan... Noo, alku meni ihan ok. Keskiravit tosin eivät lähteneet tarpeeksi terävästi, sillä hevosen jännittyneisyyden takia arkailin ratsastaa niitä samalla tavalla kuin treeneissä. Pelkäsin että se rikkoo laukalle. Onneksi kumpikin diagonaali oli loppuun hyvä !

Polkee, polkee !

Käynti on sitten se ikuinen itkun aihe... Nuutin jännittäessä se oli taas niin passia että voi epätoivo sentään. Olemme saaneet treenattua askelta passista passimaiseksi, mutta sen parempaan Nuutin kanssa ei varmasti koskaan pystytä. Ja kyllä se pari 4 (tai helppo A radoissa usein 3) siellä paperissa toisinaan aikalailla painavat. Sad but true. No, se on yksi meidän heikkous, jota yritetään vahvuuksilla paikkailla :)

Vahvuutenamme on mm. pituushalkaisijat + pysähdykset. Tänäänkin saimme sisäänratsastuksesta heti 8, "reipas, suora, tasan." Lisäksi yleisesti tarkkuus on se millä niitä pisteitä yritetään nyhtää. Täsmällisyys on valttia tässä lajissa ! Sanoo hän joka tekee välillä radalla ihan mitä sattuu........

Koko radan Nuutti oli enemmän tai vähemmän jännittynyt, vaikkakin mukaan mahtui myös muutamia ihan kelpo pätkiä. Vasemmassa laukassa mulla oli vähän hutera fiilis ja tuntui, että saan pitää tosi tiukkaa kontrollia istunnan kanssa ettei heppa jonnekin suuntaan karkaa. Juu no... niin. Arvatkaa, enköhän aamulla juuri äidille ja Sofialle sanonut että "onneksi Nuutti harvemmin radalla mitään säätää, kun sinne saakka päästään niin yleensä voi olla turvallisin mielin". KOPUTIN PUUTAKIN VIELÄ... älkää ikinä sanoko noin, ettehän. Tänään sain nimittäin kokea että oi, osaa tuo heppa ne pukit muuallakin kuin verkassa..............

Tässä mennään vielä suhteellisen hallitusti...

... mutta tässäpä enää ei. Se on menoa ny !

Ponnistus...

... loikka...

... ja heittoistuin !

Mätkis.

Tippuu, tippuu...

Or not ! ... tätä ratsastustyyliä on testattu jo Nuudelin koeratsastuksessa joten no worries kyl mä tän handlaan.

"Äähhähää hei kaverit näittekste !! Näittekö kui se lens minne sattuu ähähhähä tehkää perässä nössykät !!"

Huhhuh mikä loikka sieltä irtosikaan. Valehtelisin jos väittäisin, etten olisi osannut tuollaista odottaa, mutta yllättihän se vähän silti... Kuten kuvista näkyy, lensin tyylikkäästi satulan eteen ja hilluin siinä ihan kiitettävän aikaa kunnes sain hepan seis ja itseni takaisin satulaan (ja sen aikaa heppa oli ihan chill). Olin jo niin varma että tipun, mutta tahdon voimalla punnersin itseni ylös hurraa ! Olipa kyllä vähän tyhmä olo. Tuomari sanoi vain että saan jatkaa radan loppuun mikäli haluan ja eihän sitä nyt kesken jätetä ! Uusi laukka ja surman suuhun vain. Eihän siitä "laukasta" sitten mitään tullut kun heppa oli valmiina sinkoilemaan ties minne... Mutta hei ! Viimeinen pituushalkaisija + pysähdys oli ihan super ! Voi vitsi, etkö olisi Nuutti tehnyt tuota pukkia hieman aiemmin?

Se aina mukavasti herää tuollaisten pukkien / loikkien kautta, ja ah se loppu ravi... sellaista kun olisi painellut koko radan niin olisi pisteitä tippunut pakosti ! Mutta ei kun ei... :D Radan jälkeen naurettiin Sofian kanssa tapahtuneelle ja vaikka koko suoritus oli yhtä isoa kaaosta, en vain osaa olla mitenkään pettynyt tai mitään. Ja tuollakin esityksellä saatiin ihmeen hyvät prosentit, 58,800 ja voittajalla taisi olla jotain 61? Ehkä tuomari vaan tykkäsi pikku velmu villiviikari Nuutista... ;) "Suorituksessa paljon hyviä pätkiä. Käynti harmillisesti passia ja ravissa ajoittain epätasäännöllinen edestä. Mukava, melko tasainen muoto ja siisti yhteistyö." Kiitos ! ... seuraavaksi me oikeesti näytetään kaikille mistä se kana oikein pissii.

Hölmöläinen ♥ Toinen oli kovin tyytyväinen itseensä...

Voi Nuudeliduu tyhmeliini tuhmeliini ♥ Tallissa heppanen yritti pölliä mun appelsiinimehu (innocent, suosittelen !) pullon joten olihan sille ilkiölle pakko antaa vähän mehua maistiaisiksi. Näytti olevan hyvää senkin mielestä ;)

Nubasen poislaittelun jälkeen syötimme shettisvauvat Pimpulan ja Pampulan, ihan super suloisia karvapalleroita ! Suunniteltiin jo Sofian kanssa kuinka hankitaan tommoset miniponit ja lellitään ne piloille ;) Sounds good to me ! Pumpuladuon jälkeen napattiin pihatosta mukaamme Lordi poni, jonka kanssa oli tänään ohjelmassa irtojuoksutus yläkentällä. Ei tarvinnut kuin kerran pyytää liikkeelle, niin se paineli siellä ihan intona monta kierrosta. Ja se oli niin söpö !

Pim ja Pam ! + joku uuno tallitonttu.

Lordi rallittelee ! Hahaha ja Sofia siellä taustalla kykkimässä, sori en jaksanut muokata pois :D

Onkohan joku vähän snadisti söpö?

Tankkeri !

Riiviö ;)

Juoksemisen jälkeen vielä pieni metsälenkki Lordin kanssa ja sitten hakemaan iltapäivävuoron hepat sisään. Niitä ei onneksi ollut kovin montaa, joten onnistui suht äkkiä. Kotiin päästiin lähtemään siinä puoli kuuden maissa, eli ihan täysi päivä takana... :) Mutta oli kyllä kivaa ! Toivon mukaan tulen tekemään tallia jatkossakin....... ;)

Loppuun haluan vielä antaa erityisen ison kiitoksen kaikille meidän blogin ihanille lukijoille ja tänne kommentoineille ! Olin tosi iloinen kun avasin koneen, tulin bloggeriin ja huomasin hurjan määrän kommentteja odottamassa hyväksyntää. Kaiken lisäksi jokainen kommentti oli ihanan kannustava ja niistä tuli ihan oikeesti tosi hyvä mieli, ette arvaakkaan :) Kiitos teille kaikille, ootte mahtavia ! ♥

Tämän postauksen Nuudelikuvat + Pimpulapampulakuva © Sofia (super iso kiitos hihi !) ja loput kaikki © minä. Nyt painelen nukkumaan, ennen kuin nukahdan tähän koneelle... :) moikkis !