Feel lucky if you have even one to trust all of the time

Oi mikä ihana syyspäivä oli tänään ! Aurinko paistoi, ilmassa pientä kirpeyttä ja syksyn tuoksu, big like ♥ Hehe, ja syksy = HIHS ! Lasken päiviä... ok voisin rauhoittua. Tuohon HIHS kilpailuun liittyvää infoa varmaankin luvassa huomenna taai viimeistään alkuviikosta... :)

Minun oli jo eilen tarkoitus suorittaa uudestaan syksyiset kuvaukset yläkentällä Nuudelin kanssa, mutta satoi niin eipä tullut kaivettua kameraa esiin ollenkaan. Tänään sää kuitenkin suosi, ja lisäksi sisko lähti mukaan avustamaan eli aika täydelliset asetelmat onnistuneille kuville ! Or not... Nuutti päättikin taas tänään näyttää ettei ole mikään tossukka, ja sille piti vähän pitää käytöskoulua.

Alkuun nimittäin ajattelin, että Jonna saa mennä pistämään heppaan vauhtia ja minä kuvaan. Nuutti kun torstaina juoksenteli ihan omin avuin, niin uskoin ettei se tänäänkään tarvitse suurta kannustusta vauhtiin päästäkseen. Joo no ensin meni ihan hyvin, Jonna laittoi Nuudelia juoksemaan ja se rallittelikin muutamia kierroksia oikein reippaana. Yhdessä vaiheessa se sitten pysähtyi jotakin pällistelemään ja Jonna meni siihen raipan kanssa maiskuttamaan. Heppanen uhitteli muutaman kerran viskomalla päätään korvat luimussa Jonnaa kohti ja tämä tietenkin perääntyi kauemmas...... ei hyvä. Sanoin vain että tuollaisessa tilanteessa ei saa väistää (tuokin uhittelu oli aika "viatonta", vaikka tietenkin erittäin epätoivottua), sillä hevonen oppii herkästi että ahaa tämä onkin hyvä juttu. Juu, niinpä... seuraavaksi Nuutti ei sitten suostunutkaan enää menemään kehotuksesta eteen, vaan jäi aloilleen hyppimään. Tässä vaiheessa minä luonnollisesti puutuin asiaan ja menin tekemään heppaselle homman selkeäksi.

"Oottakaahan ihan hetkinen kun laitan nää jalat ensin oikeesee järjestyksee..."

"Jihuuu tehkää perässä jos osaatte !"

Pyörimme kentällä varmaan lähemmäs kaksi tuntia tehden kaikkea mahdollista maasta käsin. Normaalien pysähdyksien, peruutusten ja liikkeellelähtöjen lisäksi väistättelin hevosta eri tavoin, ja vaadin että se reagoi salamana eikä vasta kohta. Juoksuttelin Nuuttia hetken aikaa liinassa (riimun kanssa) ennen kuin laskin sen taas vapaaksi ja vaadin ravaamaan siinäkin yhtä kuuliaisena.

Minullehan Nuutti ei oikeastaan koskaan varsinaisesti uhittele, se ehkä johtuu siitä että luotan hevoseen ja siihen että se luottaa minuun. Tänäänkin Nuudeli oli niin nöyrää poikaa kun pistin sitä vähän oikeasti hommiin, mutta tajusin juuri että sillä on kyllä vähän tapana nihkeillä uusille ihmisille / sellaisille, jotka eivät sen kanssa normaalisti puuhaa. Siitä vain pitäisi osata olla välittämättä sen suuremmin, eikä yhtään antaa hevoselle "kiitosta" ei-toivotusta käytöksestä. Esimerkiksi Sofia on suoriutunut Nuutin kanssa hienosti kaikista juoksutus- / irtojuoksutustilanteista sun muista !

Joo. Vaikka Nuudeli on peruskiltti heppa, niin sen kanssa pitää myös osata olla tiukka ja määrätietoinen. Se ei tarkoita suuttumista tai rankaisemista, vaan sitä että tekee asiat päättäväisesti eikä anna hevosen ottaa niskalenkkiä. Tänäänkin teimme kaikki harjoitukset ihan rauhassa ilman minkäänlaista "yhteenottoa" missään vaiheessa, enkä usko että voi koskaan liiaksi kuuluttaa sitä miten paljon hyötyä maastakäsin tehdyllä työllä on ihan kaikessa hevosen käyttäytymiseen liittyvässä ! Se kasvattaa varmasti molemminpuoleista kunnioitusta ja luottamusta.

Pölkkypää ♥

Kuvailut siis jäivät tänään suunnittelemaani vähemmälle, enkä oikein saanut sellaista matskua mitä olisin halunnut mutta ehkä vielä joku päivä...... Kyllä tuolla onneksi muutama ihan käyttökelpoinenkin otos oli :) Alin kuva © Jonna, muut © minä. Nyt palaan photarin pariin tuskailemaan tuon syksyisen bannerin kanssa, saa nähdä tuleeko siitä yhtään mitään... !