Pikku-Väinö ja suurempi verikammo........... sekä suurin Nuu !

Otsikko kertookin kaiken oleellisen ! Eilen näin ensimmäistä kertaa Roosan ja Nellin perheeseen toissayönä syntyneen pikkuisen orivarsan, Väinön, ja rakastuin sydänjuuriani myöten. Miten voi joku olla niin pieni ja pehmoinen ?! En kestä, varsat on ihania. Pikku söpöliinille piti vasta-aineiden puutteen vuoksi laittaa plasmaa vereen, eli pääsin mä ihan hyödyksikin olemaan. Operaatioon tarvittiinkin aikamoinen joukko ihmisiä; yhden piti pitää kiinni Sohvia (emä), toisen varsan takajalkoja, kolmannen etujalkoja, neljännen päätä, eläinlääkärin kanyyliä sekä tarkkailla sykettä, ja viidennen apuhenkilön piti roikottaa niitä plasmapusseja.

Sori Nelli pöllin sun kuvan ku en onnistunu ite saamaan yhtäkään julkasukelposta ! Väinö oli niin villinä !

Vauva tosiaan pistettiin pötkölleen oljille, ja mä sain hommaksi pitää sen päätä. Oisitte nähny mun ilmeen ku tajusin että sitä kanyyliä pistettäessä verta tulee aika reippaasti........... Apua, verta. Ou nou. En tiedä mitään kamalampaa kuin nähdä verta. Eläinlääkäri sanoi siinä letkuja asetellessaan että toivottavasti et oo verikammonen.... :D no tota..... "ai oot vai ?! Mun piti kysyä, mutta unohdin ! Kato pois päin, hengitä, muista hengittää... !" :D yritin vaan pääni sisässä hokea itselleni että "sä et voi pyörtyä nyt tai näytät ihan ääliöltä !!!".

Ei muuten ollu hirveen kaukana. Silmissä pimeni, tuntu että vaikka hengitti niin keuhkoihin ei tullu ilmaa. Päässä pisteli ihan ku siellä ois juossu tuhat kusimurkkua. Katoin vaan varsan pörröistä turpaa ja yritin ajatella jotain ihan muuta. Linnunkakkaa auton tuulilasissa. Otsassa olevaa kuhmua, jonka sain aamulla kun kumautin pollani kaapin oveen. Mitä tahansa. Laa laa laa, olki tuoksuu hyvältä. Mikäköhän leffa tänään tulee? SUONENVETO.

Kiitos suonenveto, se veti ihan hyvin keskittymisen muualle. Sen jälkeen helpotti. Ilma kulki taas, eikä oksettanut enää. Asentoa oli kuitenkin pakko vaihtaa. Ell kysyi heti "vaihdatko vaan asentoa vai pyörrytkö?", joo mä vaan... vaihdan joo asentoa, kyl tää tästä... huhhu !

Kun saatiin operaatio suoritettua, ja ell antoi mulle luvan nousta karsinanpohjalta, olo oli ku voittajalla ! Ja sit alko oksettaa uudelleen.............. joku jälkishokki. Ihan naurettavaa että ihminen kammoaa VERTA ?! Siis c'mon. Ei tulis hyvä vampyyri musta ei. Ja siis ei mua koskaan ällötä veri siinä tilanteessa ku joku eläin vaikka synnyttää. Se on ihan ok, samoin kaikki ne muut ylimääräiset löllöjutut mitä niiden eläinlasten mukana tulee. Mutta puhdas, litkumainen veri............. terve... !

Siistiä, että onnistuin tänäänkin käymään pökräämisen partaalla. Leikin nimittäin pikku Manuelin kanssa ja se nappas mua kiinni peukalosta siinä vaiheessa ku just vedin sen vauhdilla muualle. Naskalihammas viilsi tietenkin ihon auki ja siitä rupes tulemaan verta, yllättävän paljonkin. Oh god why. Jonna kilttinä tyttönä kipitti ("älä pyörry !!" huudon säestämänä) hakemaan paperia ja laastarin niin mun ei tarttenu ku istua vuoteen reunalla silmät kiinni ja pidättää oksennusta. Jotain kummallista siinä veressä on... !! Mitä kaikkea te muut kammoatte?

Tapaturmasta toivuttuani lähdettiin siskon kanssa tallille. Onneksi haava ei ole kipeä, yleensä ku tommoset vammaset pikku viillot kirvelee ihan hulluna. Harmittaa kyllä kun meillä ei ollu enää Pocahontas laastareita.... :(

Joo no mutta. Nuutin kanssa lähdettiin taas pellolle, vaikka suunnitelmissa oli tehdä jotain fiksua. Onneksi pellollakin voi tehdä mm. väistöjä, vaikka sehän on Nuutin mielestä ihan tylsää. Kauaa ei jaksettukaan panostaa vaan tyydyttiin viilettämään ympäriinsä... :) ihana heppa, se oli taas niin fiksu koko reissun ♥

Läskipoika vaaleanpunaisissa ! Tosimies siis.

NÄYTTÄÄKS SE TAMMALTA TÄSSÄ !!! Oh noes.

Ponii brummm !

Maaston jälkeen oli tarkoitus työskennellä vielä hetki yläkentällä mutta tuntilaiset olivatkin vallanneet sen... :( Nooo, ei se mitään, ihan hyvä lenkki saatiin maastossakin tehtyä. Lopuksi Jonna sai vielä kävellä Nuutin kanssa muutaman kerran tallin ympäri ennen kuin päästettiin heppa mussuttamaan vihreää tallin taakse.

Huomenna onkin ohjelmassa sitä normaalia päättärijuoksemista sinne sun tänne. Jonnankin kevätjuhlassa (se pääsee siis vasta vitoselta) mun pitää riehua paikalla vanhempana, kun nämä oikeat ovat siellä Roomassa. Mä en edes vielä tiedä mitä laitan päälle, apua ! Pitää varmaan herätä huomenna kuudelta että ehdin..... ehkä. Kai te muutkin painitte samankaltaisten ongelmien parissa tällä hetkellä...? :D

Nyt painelen koirien kanssa iltalenkille ja sitten siskon sekä nuudeleiden kera elokuvan pariin ! Moikka !