Vauhdikkaita hepsuleita !

Moikkamoii ! Hitsi että mua tällä hetkellä ärsyttää, vähän kaikki mahdollinen. On oikeastaan ärsyttänyt koko päivän. Nuudelinkin kanssa ajattelin lähteä pellolle tuulettelemaan, mutta siellä se hermo vasta meinaski mennä ! Siitä kohta enemmän, ensin kuitenkin vähän eilisestä...

Olin siis eilen tosiaan Roosan mukana Lohjalla ratsastamassa Nellin heppaset, ja sain jopa vähän kuvamatskua kumpaisestakin ! Kostan kanssa en tehnyt mitään kovin kummallista, kunhan yritin jotenkuten heilua mukana sen suurissa liikkeissä ja pitää hepan hallinnassa, mutta Simin kanssa työskentelin vähän "perusteellisemmin". Tein aika paljon hommia käynnissä, ja turhautuminen meinasi iskeä jossain vaiheessa aika lujasti. Ehkä eniten siinä vaiheessa, kun Simi vaan laukkasi täysillä ympäri kenttää enkä saanut sitä mihinkään kontrolliin........ :D Sintin kanssa ei edes auta se, että viilettää "turhat höyryt pois", kun sillä niitä höyryjä riittää tasan sinne maailman tappiin asti - ellei pidemmällekin !

Konstan tyylikäs varjokuva, toi turpa on aika söpö !

Konstikas, ja kuski tuuppaa minkä ehtii.

Arvatkaa kävikö mielessä luovuttaminen, "ok no laukataan sit". Se on Simin kanssa tosi siistiä. Vaan päätinkin ottaa itseäni niskasta kiinni, ja oikeasti ruveta hommiin. Tuon hevosen selässä ei voi matkustella, mikäli haluaa saada sitä oikeasti läpi. Istuin alas satulaan, ja päätin että muahan ei täältä irti vedetä. Taivuttelin hevosta, ajattelin ohjia kuminauhoina. Simi kun on niin reipas tapaus, niin sinne välillä vaan unohtuu keikkumaan. Tulee semmonen vammautuminen. Pitää muistaa että vauhdikastakin hevosta pitää päästä ratsastamaan. Viimein se sitten tapahtui; Sintti antoi periksi ja oli ihan mieletön !!! Siis wow, ai ettien että ! Ravasin yhden pitkän sivun eteen, ja tsekkasin että hevonen tulee vielä takaisinkin (eikä vedä itseään pitkäksi ja lähde paahtamaan...). Se tuli, ja siihen lopetettiin. Vitsi mikä fiilis !

Ehehe, näin ensin... Simi kuskaa.

Kunnes sitten suostuikin taipumaan ;) ... ja taas tää "heppa: hieno, kuski: kikkare" -ilmiö......

Aah ette arvaa kuinka kova työ tän rentouden ja keveyden takana oli... ! Simii ♥

Nellille taas kiitos mahti heppojen lainasta ♥ ja Roosalle kuvista ! Mahtavuus jatkui läpi illan, mutta tän päivän puolelle sitä ei kyllä järin riittänyt ! Aamulla ensimmäiseksi vuoteesta noustessani kolautin varpaani yöpöydän jalkaan ja oi voi se sattui. Seuraavaksi päätin tehdä itselleni aamiaista, mutta kananmunat eivät oikein olleet halukkaita yhteistyöhön.........

Näinkin yksinkertaisen jutun voi sössiä, kun oikein on lahjakas.

Se siitä, tulin siihen tulokseen että tämä päivä on tuhoon tuomittu heti alkuunsa. Fiilis kuitenkin parani hieman siinä vaiheessa kun kello läheni yhtä, ja Jonnan piti tulla koulusta kotiin. Hän oli nimittäin lupautunut lähtemään mukaan tallille kuvailemaan meidän peltoiluita. Arvaatte varmaan, että ei taas mennyt ihan putkeen. Siskoa ei näkynyt, eikä hän vastannut puhelimeenkaan. Vitsi mua kiukutti. Vasta joskus ennen kuutta sain vastauksen viestiini; Jonna olikin päättänyt lähteä katsomaan kaverinsa tanssituntia ! Voi ku hienoa................... =)

Tallille suunnattiin sitten kuuden jälkeen, ja pidin vähän saarnaa Jonnalle. Hups, mutta kyllähän sitä nyt ihan oikeasti pitää vähintään ilmoittaa jos sovituista aikatauluista poiketaan. Onneksi hyvä mieli heräsi heti kun päästiin tallille ja näin Nuudelin boksissaan pällistelemässä ♥

Matka pellolle sujui ihan ok, Jonna otti meistä taas joitakin tosi kivoja kuvia. Vastaan tuli metsätiellä yksi heppa, ja olin iloisesti yllättynyt siitä ettei Nuutti tehnyt asiasta minkäänlaista numeroa. Mutta siinä ei ollutkaan vielä kaikki.......... eiköhän siellä pellolla sitten kohdattu varmaan puolet koko tallin porukasta ! Siinä vaiheessa hepalla meinasi mennä kuppi nurin, ja koko loppuajan se olikin niin maailman rasittavin apina ettei mitään rajaa. Teki melkein mieli ruveta itkemään, kun en saanut heppaan mitään otetta. Se oli suurimman osan ajasta aivan tyhjä edestä, eikä suostunut muuta kuin höyryämään aloillaan sellaisella. Sitten kun yritin saada sitä eteen, niin vaihteena oli ainoastaan pukkiloikkalaukka. Turhautuminen x 10000000000000 !

Räkätin mun naamalle varmaa puol tuntii oh god kiva näyttää joltai avaruusrumilukselta ! Tui tui Nuu ♥

Tosi kiva kattoo kun muut vetää hevostensa kanssa täysillä ympäri peltoa, hyppää siellä maastoesteitä, ja Nuutti vaan riehuu. Siis arh, mua ärsytti niin kovin että päätä rupes särkemään. Loppuviimein kun heppa suostui ravaamaan suht kiltisti yhden pätkän, annoin olla sillä erää ja suunnattiin kulku tallille. Oli ihan pakko vielä pyörähtää yläkentällä vähän vaatimassa hevosta kuulolle ja se oli sielläkin ihan tulisilla hiilillä............... -.- huoh. Ihme turbohemuli. Tallissa kun vielä päivittelin muutamille että on se Nuutti apina, niin Jonna vaan sanoi että "ei se ois Nuutti jos se ei riehuis !" :D ei nii, se ois fiksu.

"Oonko vähä söpö !"

"Oon iha fiksu !!!!1", kuinka moni haluis allekirjottaa jos tekisin adressin et Nuutti synonyymiks sanalle pölkkypää !

Lohduttaudun ajatuksella, että kohta tulee kesäkuumat ja taas helpottaa. Ainakin toivon niin. Ei tässä nyt taas auta muu kuin ottaa härkää sarvista ja peltoilla vaan oikein olan takaa. Seuraavaks ostan kyllä hevosen joka ei osaa pukitella.........................

JA HEI näin lopuksi vihoviimeinen kutsuhuuto ARVONTAAN ! Kaikki mattimyöhäiset nyt äkkiä mukaan, vielä ehtii jos on vikkelä ! Huuu. Nyt painelen nukkumaan päänsärkyä pois, huomenna taas puuhapäivä. Adios !