Villiviikarin matkassa

Voihan, mun piti eilen illalla sekä tänään jo aikaisemmin päivällä tulla postailemaan, mutta eräs nimeltä mainitsematon höpsölauma sai mun huomion ihan muualle... :D Jäi Modern Familytkin katsomatta ! Onneksi sain ihan samalla tavalla nauraa meidän hieman levottomalle facebook -keskustelullekin, heh.

Anyhow ! Mun piti tulla kertomaan teille, että eilen päätin olla terve. Tai siis ainakin sen verran terve, etten vuodelepoa enää kaipaa. Kokosin siis luuni ja suuntasin aamupäivästä kulkuni Nuudelin luokse. Voooooi miten ihanaa olikaan nähdä rakasta pikku-ukkoa liian pitkästä aikaa ♥ Se oli oikein aurinkoisella tuulella, ja sai osakseen ainakin 100 halia ! Niihin se kävi kyllä hieman kyllästymään...

Vähän puolikuntoisen fiiliksen vuoksi päätin pitää vielä eilen rennon maastopäivän, mutta huligaani-Nuudelilla oli selkeästi aivan toisenlaiset pläänit. Heti ensimmäiseksi se karkasi multa kaksi kertaa (kentällä tosin, aitojen sisällä siis onneksi) siinä vaiheessa kun olin kapuamassa ratsaille. Se ei ole KOSKAAN ennen tehnyt niin, mutta no... nytpä teki. Ukkeli laukkasi iloisena kentän toiseen päätyyn ja odotti siellä että tulen noutamaan. Yritti samaa vielä kolmannellakin kerralla, mutta siinä vaiheessa olin jo paremmin tilanteen tasalla.

Siellä se tyytyväisenä möllöttää. "Hoi nössykät ! Meiksä otti just ritolat kaks kertaa, mä johdan tätä "tee omistajas hulluks" -skabaa jo ihan reippaasti !".

Viimein päästiin siis tositoimiin, eli metsätietä tallustelemaan. Nuutti oli aika pirtsakkana ja keräili siinä matkan varrella hieman lisää kierroksia, mutta ei kuitenkaan mitään kummempaa pönttöillyt. Riemu repesi sitten metsätien päässä, kun koitti aika kääntyä kotia kohti. Nuperolla flippasi ihan totaalisesti ja se ampui matkaan ihan päättömästi sivuttain loikkien. Tuli vähän äitiä ikävä...

Alkumatkasta oltiin vielä ihan rauhassa. "En viitti sua viel tähä tiputtaa ku ollaa nii lähel tallii !".

En tiedä kuinka pitkän matkaa roikuin ohjien jatkeena ja rukoilin apua ylemmältä taholta, mutta lopulta sain kuin sainkin hevosen pysähtymään. Se seisoi siinä aloillaan väristen ja puhisten, ja musta tuntui etten voi selässä edes hengittää tai otus sinkoaa salamana suoraan maata kiertävälle radalle.

Hetken aikaa siinä sitten pakiteltiin ja hypittiin aloillamme, kunnes suostuttiin jonkun maailman yhteisymmärryksessä jatkamaan matkaa, ja jollain ilveellä selvittiin yhtä matkaa takaisin tallillekin. Heppa pääsi vielä vapaana yläkentälle juoksentelemaan turhaa virtaa pois ja sainkin siitä pari oikein suloista kuvaa. On se vähän hassu... ♥

"Äiskää, täältä mä tulen !"

"Ja taas mä tuun !"

"Oonko vähä söpö !"

Nuutin pikkusievää ravia, piti mennä kentän ohitse talutettavia vauvaponeja ihmettelemään tottakai.

"Mä oon äiskä iha villinä hyvä et pysyy tukka päässä !!"

Niin viaton naama... ♥

Illemmalla lähdin vielä Nellin mukana Lohjalle ja tuuppailemaan Kallen kanssa. Viimeksi olen sillä ratsastellut joskus keväällä, ja voi vitsit miten pihalla mä (taas) olinkaan....... Sillä on niin valtava liike, etten vaan osaa istua siellä satulassa. Ilman jalustimia ravatessani meinasin oikeesti kupsahtaa alas kun heiluin ympäriinsä. Kamala sentään. Mutta on se kiva heppa, ja lopuksi päästiin jopa vähän enemmän samalle aaltopituudelle... !

Kalle keväällä. En edelleenkään käsitä miten se näyttää noin pikkuruiselta, kun säkäkorkeutta on kyllä vaikka muille jakaa.

Myös tänään pääsin Kallen selkään, kun käytiin Nellin kanssa maastossa vähän irrottelemassa. Oli kyllä hauskaa, poitsut pinkoivat minkä jaloistaan pääsivät ja ilmavirta pisti silmät vuotamaan. Hitsi kun onnistuisi Nuutinkin kanssa viilettää tuhatta ja sataa vailla huolen häivää, mutta kun se on sellainen heittoistuin. Kesällä heppa onneksi pysyy lapasessa niin ettei tarvitse tikkana pitää kontrollia, mutta näin talvikaudella se on aika hmm... pomppuisa. Keväällä yleensä taas helpottaa, ennen kuin sitten tulee maalis-huhtikuu, jolloin on taas Nuudelin riehukausi. Sen jälkeen se rauhoittuu moneksi kuukaudeksi. Nuusku pieni ikilapsi.......

Huomenna pitää yrittää ehtiä pulleron kanssa maneesiin tuuppaamaan, jotta pääsisi nyt kaikki energia hyötykäyttöön ;) Voisinpa oikein olla reipas ja tehdä meille kunnon tuntisuunnitelman ! Katsotaan onnistuuko vai löydänkö itseni kesken kaiken taas niitä ainaisia ympyröitä haahuilemassa........... eh. Näkemisiin !

♥

Sekoamispisteessä

Mä en nyt taida päästä tästä taudista eroon ikinä. Torstaina olo oli jo parempaan päin, mutta seuraavana päivänä lähtikin sitten ainoastaan huononemaan... Eilen iloisesti koko aamupäivän oksentelin ja lopun aikaa kirosin särkevää hammasta. Viikonloppuna olisi ollut suunnitelmissa ties mitä kivaa, mutta enhän mä mihinkään täältä vuoteen pohjalta päässyt...

Tallilla en ole ollut viiteen päivään (!), ja se on varmaan pisin aika mitä oon ulkomaan reissuja lukuun ottamatta Nuutin luota poissa kerrallaan ollut. Moneen vuoteen en ainakaan muuten muista viettäneeni niin montaa tallitonta päivää, ja mulla on tästä ehkä maailman huonoin omatunto. Heppa ei kuitenkaan onneksi ole toimettomana joutunut lojumaan, sillä Clarissa (sekä tänään äiti) on sitä jälleen hoivannut ja liikuttanut.

Teitä varmaan ihan sikana kiinnostaa lukea mun valitusta, mutta nyt vaan ärsyttää pahasti... :D Hurjin juttu mitä viikonloppuna tapahtu oli se kun mun peitto tippu lattialle kesken unien ja heräsin siihen kun huudan: "älkää, älkää !". Näin jotain pelottavaa unta, mutten kuollaksenikaan muista mistä se kertoi...

Tän kuvan oon muistaakseni joskus aiemminki tänne blogiin linkittäny, mutta pakko laittaa uusiks kun on vaan niin söpö ♥ Onneks mullaki on mun pehmolelut täällä suojelemassa, niin harvemmin kamalan hirveitä painajaisia näen ! weheartit.com

Nukkumisen lisäksi oon kuluneina päivinä käyttänyt aikaani vähän hyödyksi ja järjestänyt ulkoisia kovalevyjäni saadakseni konetta tyhjemmäksi ja toimimaan paremmin. Samalla on tullut selattua läpi vanhoja kuvia ja voi vitsi mitä helmiä sieltä aina löytyykään ! Pitää aina ajan kanssa koota niitä vähän ja laittaa sitten tännekin näytille :) Oon myös kuunnellu aika paljon musiikkia, ja jostain kumman syystä rakastunu muutamaan suomenkieliseen biisiin. Yleensä ne ei niin muhun iske, mutta ehkä mä oon tälleen kuumehoureissani ollut sopivan herkässä mielentilassa... ;)

O L A V I   U U S I V I R T A   -   K A I K E N   J Ä L K E E N   O L E T   K A U N I S

Tämän inspiroimana sain jopa yhden halloween -kuvauksien kuvista muokattua, kun silloinhan tosiaan julkaisin ainoastaan tuon yhden. Voi pikku Nuudelipuudeli, mulla on niin ikävä sitä että itkettää... !

Mun maailmani kaunein ♥

Toivottavasti teidän viikkonne on alkanut hieman mukavammissa merkeissä ! Ehkä mäkin tästä hissukseni tervehdyn, hirveesti teetä ja hedelmiä (sekä tietty suklaata) vaan naamariin niin hyvä tulee ;) Näkemisiin !

Uskalla vaikuttaa

Tervetuloa hippolan, Smart Ridersin sekä NIKA Equestrianin yhteistyössä järjestämään kouluratsastusklinikkaan Helsingin Ruskeasuolle sunnuntaina 8.12. klo 15-18 !! Tapahtuman facebook sivulle pääset alla olevaa kuvaa klikkaamalla.

Niin este- kuin kouluratsastuskin pohjautuvat päivittäiseen perustyöskentelyyn, jolla hevonen voidaan lopulta valmistella lajin kuin lajin vaativampiin tehtäviin.

Klinikassamme demonstroidaan sellaisia arjen tärkeimpiä ratsastuksen avaimia, joilla työskentelystä saadaan mahdollisimman tehokasta ja laadukasta – jokaisen omalla tasolla. Samalla tarjoamme mahdollisuuden nähdä suosittujen bloggaajiemme ratsastavan livenä! 

Klinikan vetäjät ja kansainvälisen tason kouluratsastajat Karolina Liuksiala ja Eevamaria Porthan Broddell valmentavat klinikassa koulu-, este- ja kenttäratsastuksessa kilpailevia bloggaajiamme. Liuksiala ja Porthan Broddell demonstroivat harjoituksia myös ratsain.

Klinikka järjestetään Helsingin Ruskeasuolla sunnuntaina 8.12. klo 15–18.

Klinikka on avoin kaikille ja lippuja voi ostaa Erika Hanhisuannolta osoitteesta erika.hanhisuanto@hippola.net. Ilmoita viestissä haluamasi lippumäärä. Jos ostat useampia lippuja, ilmoitathan kaikkien tapahtumaan tulevien nimet viestissä. Yhden lipun hinta on 13 €. Maksu suoritetaan pankkitilille, jonka numeron saa lippujen tilauksen yhteydessä. 

Lainaus suoraan tapahtuman sivulta.

Kun perusratsastus on kunnossa, kaikki on helpompaa. Tulkaahan ihmeessä paikan päälle katsomaan mitä "uskalla vaikuttaa" -teeman alla kulkeva klinikka pitää sisällään ja minkälaisia ohjeita ratsukot valmentajilta saavat ! Tällaiset tilaisuudet ovat hirmuisen opettavaisia, ja tässä on lisänä vielä viihdearvoakin, kun Hippolan bloggaajat karauttavat paikalle ;) Itsekin olen tosiaan aikeissa osallistua, näillä näkymin en kuitenkaan Nuutin kanssa. Ihan vielä en lainaratsuani paljasta, mutta se on kyllä täältä blogista ennestään tuttu sekä todella hieno ! Niin hieno, että melkein pelottaa, kun en edes osaa sen suurissa askeleissa istua... ! Toivottavasti en ihan nolaa itseäni, hehe... Onhan tässä sentään pari viikkoa aikaa hioa meidän yhteistyötä sille tasolle, että kehdataan yleisön edessä näyttäytyä... ;)

PISTÄKÄÄHÄN SIIS KAIKKI KALENTERIIN: 8.12. RUSKEASUOLLA KLO 15-18 !! Toivottavasti nähdään siellä :)

Täsä mä olen !

Voihan nyt sentään miten luokattoman laiska mä olen blogin suhteen ollut !! Viimeisin postaus on lauantailta, ja sekin tuo pieni hippola -info, minkä reissusta (Mikkelin kunnailta) postailin. Mutta mulla on kaksi hyvää syytä tälle hiljaisuudelle ! Tai no ainakin yksi ihan hyvä syy. Ensinnäkin olen kotiin palattuani ollut aivan tajuttoman väsynyt (ei toki varmaan johdu siitä, että maanantaina lähdettiin reilun parin tunnin matkalle kotia kohti klo 5.30 ja mulla ehkä puoli tuntia "unta" alla...), ja viimein tämä "ollakko vai eikö olla" -lenssu on ilmeisesti edennyt seuraavaan vaiheeseen, sillä toissapäivänä nousi kuume ! Hurray. En siis ole jaksanut juuri blogin parissa näpertää.

Muutama kuvanen viikonlopulta. 1) Tehtiin Anniinan kanssa sikavaikeeta palapeliä eikä todellakaan saatu valmiiksi, vaikka tehtiin sitä moooonta (ainakin miljoona) tuntia. 2) Anniinan ollessa töissä lenkittelin hänen koiraansa, Tipi ei oikein ollut poseeraustuulella... :D 3) Mun ihanista ihanin synttärikortti sekä lahjat !

Sitten se toinen, "parempi syy" tämänkertaiselle jähmettymiselle on rakas Photoshoppini. Se lakkasi ennen viikonloppua toimimasta ja otettiin parina päivänä oikein kunnon tappelu. Asensin ohjelman uusiksi ties kuinka monta sataa kertaa, riehuin ja raivosin, kunnes sovellus viimein joutui alistumaan ja aukeamaan !! Hahaa, mä saan aina tahtoni läpi.

Photarin auettua pääsinkin heti hommiin, sillä pari banneria kököttivät to do -listalla. Olen jo omaa, talvisempaa bannerianikin ruvennut hahmottelemaan, mutta ensin hoidan nämä muut lupaamani alta pois. Eilen sain onneksi valmiiksi yhden jonossa olevan, ja se lensikin suoraa päätä Erikan blogiin ! Käykäähän siellä kurkkimassa miltä uusi look näyttää... ;)

Nuutin kanssa tämä viikko ei ole ihmeitä sisältänyt, sillä mä olen ollut paitsi väsynyt (= laiska) niin myös tosiaan kuumeessa pari päivää. Ensi viikolla me tsempataan !! Ärsyttää kyllä niin hirmusti, kun juuri nyt mun päässä olisi vaikka kuinka monta hyvää postausideaa, mutta ikinä en ehdi niihin vaadittavia kuvia kuvailemaan, kun tuo pimeä tulee niin äkkiä... En varmaan ole yksin tuskani kanssa?

Onneksi kohta on joululoma, silloin toivottavasti löytyy aikaa enemmän kuvaamisellekin. Lumet saisivat tulla mahdollisimman pian, jotta päästäisiin villiponi Nuudelin kanssa hankeen riekkumaan. Pehmeälle lumipatjalle on huomattavasti mukavampi tippua, kuin kuralätäkköön... !

Talvi, sinua odotellaan jo ♥ Toivottavasti päästään tänä talvena pellolle irrottelemaan vielä edellisiä vuosia enemmän ! © Sofia Forsblom 2013.

Mitähän muuta oli mielessä...? Oon ihan kunnon puuropää kun en ikinä muista mitään. Päästä puheen ollen värjäsin taas eilen hiukset ja pettymys oli karvas kun mun hieno visio ei ihan toteutunutkaan haluamallani tavalla... :D Tarkoitus oli siis värjätä pehko päältä punaisella ja alta tummanruskealla (lähes mustalla, sävyltään vain lämpimämpi), mutta no...... hyvä kun piru vie edes huomaa missä vaihtuu punainen ruskeaksi !!!!! Tää on ihan mälsää, seuraavaksi pitää käyttää kirkkaampaa punaista tai jotain...

Vanhat hiukset, aika lähellä omaa väriä. Älkää kysykö miks seison kylppärissä kuvaamassa itteeni koska en tiedä. Mut puolustukseks mun pitää sanoo, että kuvasin mä muutakin. Nää oli vaan sivutuotosta........

Meidän oli tänään Nellin kanssa tarkoitus lähteä maastoilemaan Kallen sekä Kogen kanssa, mutta sää on niin sateinen että taitaa jäädä välistä... :( Pieni ulkoilu tekee kipeänäkin ihan hyvää, joskin äsken koirien kanssa lenkillä tallatessani sain oksan päähäni. Mun polla kokee kovia aika usein. Pitäisi varmaan ottaa käyttöön mun rakas pehmokypärä mikä mulle aina naperona puettiin kun painelin menemään päin seiniä sekä pöydänreunoja.

Nuudeli saa luultavasti vielä tänään kävellä, ja jos vaikka sitten huomenna olisin itse jonkunlaisessa ratsastuskunnossa. Toivoa sopii, haluan hyppäämään...... !! Yritän suostutella Essin pitämään meille vähän tuntia, mutta ollaan niin toivottomia oppilaita (korjaus: pilotti on onneton...) että saas nähdä uskaltautuuko. Haha ei vaan, pitäisi vain saada aikataulut sopimaan !

Nuutista ei oikein nyt ole tuoretta, mömmölaadun ylittävää kuvamateriaalia, niin tähän loppuun länttään vielä yhden random kuvan kesältä koska mulla on ikävä noita hetkiä ja mulla on ikävä pikku Nuudelia, joka varmasti on mulle taas huomenna tosi vihainen kun en ole pariin päivään käynyt sitä porkkanoilla läskiinnyttämässä.

Rakkauspakkaus.

P.S. Ihanaa että te lukijat olette mun epäaktiivisuudestani huolimatta olleet aktiivisia, lupaan että postaustahtiin on tulossa parannusta piakkoin !! Iso kiitos kaikille ♥

P.P.S. Olisikohan kohta aika jälleen uudelle kysymyspostaukselle, mitä mieltä olette?

Hippola, häh?

Alkuviikosta julkaisemamme hippolan teaser video aiheutti mukavasti keskustelua sekä runsaasti ihmettelyä, mikä juttu tämä oikein on? Olettekin jo saattaneet jostakin muusta mukana olevasta blogista tällaisen vastaavanlaisen postauksen lukaista, mutta tosiaan: voimme viimein kertoa teille tästä hieman tarkemminkin... !

• Hippola on marraskuun lopussa avattava media, jonka yhtenä osana on blogiportaali. Sivuston avautumisesta kerrotaan ensimmäisenä facebookissa, joten siellä kannattaa seurailla !

• Blogiportaaliin kuuluu tällä hetkellä yhdeksän blogia, joista osa on jo virallisesti julkistettu (Sophia Backlund, Suomitäykkärin matkassa, Heidin nelivedot, Voitto kotiin sekä tämä Puoliverinen Prinssi).

• Blogiportaalin lisäksi hippolasta löytyy muuta laadukasta hevosiin ja ratsastukseen liittyvää sisältöä.

• Hippolaa voi seurata facebookin lisäksi instagramissa sekä youtubessa.

Mitään suurempaa muutosta hippolaan liittyminen ei meidän blogiimme tee, sillä alustana toimii edelleen blogger ja sisällöstä päätämme itse. Jotakin ekstraa tämä kuitenkin saattaa tuoda, mutta sen enempää en vielä kerro... ;) Mä olen koko jutusta tosi innoissani ja toivon (sekä uskon), että myös te lukijat saatte tästä jotakin irti ! Saa nähdä mitä tästä vielä kehkeytyykään. Ainakin meillä on ihan loistava tiimi, jonka kanssa on suuri ilo puuhastella... !

P.S. Elvyttelin eilen mun jämähtänyttä instagramia, ja lupaan yrittää vastaisuudessa olla ahkerampi sen suhteen !! Sinne siis seurailemaan, mikäli kiinnostaa: @idasusannna ! :)

Pientä pomppuilua

Moikkamoi ! Tällä hetkellä meneillään on niin paljon kaikkea kivaa ja jännittävää, ettei voi kuin innosta pinkeänä odotella tulevaa... :) Hippola on saanut osakseen oikein mukavasti positiivista huomiota, ja piakkoin päästään kertomaan enemmän teillekin. Pysykäähän siis kuulolla !

Viime viikonloppuna olin pitkästä aikaa Nellin mukana Ypäjällä hoitamassa Kallea sekä Konstikasta. Suurimmaksi osaksi meni vallan mainiosti, ja kisarupeaman saldona olikin kolme ruusuketta ! Muutenkin oli ihan super hauskaa, kuten tuossa porukassa nyt yleensä aina..... ;)

Koksuu ♥

Nuudeli oli lauantain ja sunnuntain Clarissan hoivissa, ja se oli kuulemma ollut hieman villinä... En tiedä miten hepalla nyt tuntuu riittävän tätä perus syksyistä "hölmöenergiaa" ihan loputtomiin saakka ! Se ei saa väkirehua juuri lainkaan, ja liikkuu kuitenkin päivittäin. Silti se jaksaa. Kamalan rankasti en kuitenkaan sitä edelleenkään halua kerralla liikuttaa, sillä mieluummin liian varoen kuin liikaa.....

Pikku heppasen lennokkuudesta huolimatta ajattelin tänään olla rohkea, ja kasata kentälle muutaman esteen ! Tallille kurvatessani huomasin kuitenkin, että alakentän estekalusto oli jo ehditty kuskaamaan pois talven varalta ja maneesissakin olivat tuplatunnit alkamaisillaan... :( Tästä syystä päädyttiin Nuudelin kanssa yläkentälle, jonka laidalta löytyi pari puomia sekä jakkaraa ! Näistä kyhättiin meille pieni ja onneton pystynreppana.

Verkkailin Nuudelin yhtä maapuomia apunani käyttäen ja no oikeastaan ainoa tavoite oli pitää heppa jonkun valtakunnan hallinnassa, sillä sen mielestä oli aika hauskaa kuskata mua ympäriinsä kuin märkää rukkasta. Lisäksi Nuudeli inhoaa kastella jalkojaan kuralätäköihin, joten se loikki ja väisteli märkiä kohtia minkä ehti, enkä mä oikeastaan voinut muuta kuin nauraa. Hienohelma......

Iloinen pullava.

Sekä iloinen laama.

Ajattelin pienten välikäyntien hieman rauhoittavan tohottavaa Nuudelia, mutta pah ! Heti kun keräsin ohjaa takaisin käteen, niin pikku pontso oli oikein tomerana lähdössä liikkeelle. Kumpikin laukka pyöri todella hyvin ja voi sitä riemua kun heppa tajusi, että mennään esteelle ! Se teki melko ilmavia loikkia ja muutamasti oli sen jälkeen vähän jarrut hukassa. Kerran Nuutti otti esteen jälkeen yhden suuremman laukka-askeleen, lähti painelemaan täysillä päätään hurjana ravistellen ja sitten se ilmeisesti pidätteestäni närkästyneenä teki kaarteessa voimakkaan jarrutuksen sekä sen perään pukin... :D

Tärähtänyttä porukkaa ! Kattokaa mun naamaa, näytän ihan kykloopilta............ :D

Seuraavat yritykset olivat onneksi hitusen maltillisempia ja Nuutti oli kyllä taas aivan huippu ! Joku päivä mahdollisimman pian on ihan pakko ehtiä maneesiin hyppäämään kunnolla ja rakentaa vaikka joku pieni rata, niin joutuu sekä kuski että heppa keskittymään hieman enemmän siihen itse tehtävään.

Pahoittelen tämän postauksen kuvien vähäistä määrää sekä heikkoa laatua, mutta ratsastuksen aikana ehti tulla aika hämärää eikä liikkuvan kohteen kuvaaminen ole silloin ihan helppo juttu. Sinnikkäästi sisko kuitenkin jaksoi loppuun saakka kamera kädessä seisoskella, joten kiitokset hänelle ! Kyllä noista otoksista kuitenkin ehkä jotain selvää saa... :)

"Karkkia äkkiä minulle !!"

Blogin osalta loppuviikko tulee varmaan taas olemaan hiljaisempi, sillä lähdemme koko perheen voimin Mikkeliin serkkujen luokse. Ensi viikko puolestaan näyttää jälleen rauhallisemmalta ja sitten on luultavasti aikaa taas panostaa enemmän blogiinkin ! Ainakin pari postausta jo melkein valmiina odottavat julkaisuun pääsyä... ;) Palaillaan, moi !

Tulossa pian... !

Linkki videoon.

Kipitähän kiiruusti tykkäilemään hippolasta facebookissa, niin olet ensimmäisenä tapahtumien tasalla... ! ;)

Boooooring

Tää flunssan kourissa kökkiminen alkaa vähän ärsyttää, tulis kerran kunnolla ja häipyis sitten... Huono olo ei kuitenkaan tällä kertaa tullut ihan yllärinä kun alkuviikosta kastuin useampana päivänä, maanantaina vielä ihan läpimäräksi. Oltiin broidin kanssa mökillä haravoimassa ja tietenkin koko reilut kolme tuntia siellä satoi niin ettei ole tosikaan. Saatiin kuitenkin piha siistiksi ja oltiin toivon mukaan avuksi isovanhemmillemme. Seuraavana päivänä ainakin joka toinen lihas huusi hoosiannaa ja lisäksi mun oikean käden ranne kiukuttelee edelleen kipuilemalla sekä turvottelemalla. Onneks ei sentään tartte käsillään kävellä.....

Mökkitiellä.

Ja perillä. Kuten huomata saattaa, lehtiä oli maassa aika runsaasti.

Peukkua muutama tunti myöhemmin, koska tän lehtikasan jälkeen oltiin ready ! Mun hanskat oli tyylikkäät, eikö... ;)

Näkymä rantasaunalta oli jotenkin tosi mieltä rauhoittava.

Veli esitteli mulle parhaan ystävänsä. Sen nimi on Po. "Etkö sä tajua kuinka paljon iloa hän tuo mun elämään ?!"... öö... en.

Kotimatkalla.

Tällä viikolla ei Nuutin kanssa olla puuhailtu mitään järin kummallista. Kentällä ollaan pääosin pyöritty, ja yritetty tehdä jotakin edes melkein fiksua. Metsätielläkin kyllä käytiin toissapäivänä kävelemässä (= säpsyilemässä ja loikkimassa). Hevonen on liikkunut ihan hyvin ja ensi viikolla ajattelin pienesti hyppäillä, mikäli vain ehdin tallille tarpeeksi aikaisessa vaiheessa päivää. Toivottavasti saisin jonkun mukaan kuvailemaankin... :)

Suloinen zombieheppa.

Ja reppana avaruusmato.

Vähän kyllä taas ärsyttää kun kelit huononevat ja alkaisi olla "sisäkauden" paikka, mutta maneesissahan tosiaan pyörivät päivittäin ratsastuskoulun tunnit. Jos haluaisin edes puolikkaalle ehtiä, niin mun pitäisi olla tallilla sellaiseen aikaan, mikä ei useinkaan ole mahdollinen. Toinen vaihtoehto on sitten odottaa tuntien loppumista klo 20-21 saakka, ja ratsastaa vasta sen jälkeen. Se vain usein menee siihen, että sitten kun tallilta joskus yhdentoista aikoihin kotiutuu, niin ei millään jaksaisi enää muuta kuin kaatua vuoteeseen... Mutta no, näillä mennään eikä tässä itkukaan auta kun ollaan tuonne päätetty jäädä :) Tulisi edes lumet ja pakkaset niin pääsisi pellolle ! Nämä kurakelit alkavat tosiaan tulla korvista ulos...

Onneksi tiedossa on kuitenkin muutamia oikein mukavia asioita, joista toivon mukaan pääsen pian kertomaan enemmän... :) Mun synttäritkin on viikon päästä, uu ! Ihan kamalaa kun sitä vaan vanhenee kaiken aikaa. Henkisestä vanhenemisesta tosin en oo ihan varma... Onneksi löysin taas muutama päivä sitten uuden tv-sarjan, jolle naureskella: Modern Family ! Hahaa, tää huumori kolahtaa just eikä melkeen. Hauskaa loppuviikkoa kaikille, katsotaan milloin seuraavaksi ehdin postailemaan sillä viikonlopun palloilen taas kisahoitajana Nellin matkassa ! Postaustoiveita saa laitella, moikkamoi :)

You light the spark in my bonfire heart

Ah, life is so good. Kuluneina viikkoina mulla on ollu päällä pieni syysmasennus, mutta onneksi ympärillä on paljon ihania ihmisiä sekä iloisia asioita ! Yksi niistä on tietenkin Nuudeli, joka on kyllä ollut ihan mahtava ilopilleri :) Tulin äsken tallilta, kipitin kuumaan suihkuun ja nyt kökötän peiton alla mussuttamassa suklaata. Fiilis on enemmän kuin hyvä. Nuuttilainen oli tänään tosi miellyttävä ratsastaa, ja se myös liikkui mukavan letkeästi kaikissa askellajeissa. Mun oli vaikee yrittää pitää naamaani peruslukemilla, kun katselin meitä peilistä ohimennen. Nuutti oli niin hienona ja tärkeänä... ♥

Yritän joku päivä saada matskua meidän ratsastuksista, mutta nyt saatte katsella muutamia näistä viime keskiviikkona kuvaamistani kuvasista. Annoin Nuudelin tosiaan ennen ratsastuksia hillua kentällä ja ukkelihan poseerasi oikein nätisti. Ärsyttää vain hieman kun aurinko ehti jo mennä piiloon puiden taakse niin taivas on monista kuvista palanut puhki... No, ehkä teidän silmät kestää. Ihailkaa vain kaunista komeaa suloista Nuuskua !

Heppa näyttää tässä kuvassa ihan samalta kuin meidän puudelit päiväunilla.

Nunuun mielestä piehtaroinnin jälkeen on ihan kiva istuskella hetken aikaa. Toisinaan se hetki on aika pitkä.

"Ei mul täs mikään kiire."

"Äiti anna namii ku olin nii hyvä !"

"Kukkuu !"

Hyviä kuvia oli enemmänkin, mutta olin laiska enkä jaksanut muokata... niitä tulee ehkä näytille myöhemmin satunnaisissa postauksissa. Pakko tästä hipsiä äkkiä nukkumaan, kun herätys on kello 6...... krooh ! Toivottavasti saan itseni ylös vuoteesta. Hyvää alkavaa viikkoa kaikille !

Happy Halloween !

Halloweenin aikaan ois varmaan kiva kukkua Jenkeissä, kun siellä kyseinen juhla on niin suuressa suosiossa. Musta ois ihan sika siistiä pukeutua johonkin pelottavaan asuun ja istahtaa oman kodin kuistille odottamaan pahaa aavistamattomia, namusia kerääviä ipanoita joita sitten säikytellä. Haha. Kierteleekö lapset Halloweeninä ovelta ovelle täällä Suomessa? Meillä ei ainakaan kukaan koskaan käy. Ehkä me ollaan liian pelottavia, seitsämän pientä tappajapuudeliakin täällä vaanimassa ja kaikkea...

Tänään meillä oli tallilla "Taiteiden Yö", eli valokuvia, pitsaa sekä muita herkkuja ja mukavaa yhdessäoloa. Olihan se pakko hillua paikalla kun itsekin aika suuresti tuon järkkäämiseen osallistuin, ja kivaa siellä olikin :) Suunniteltiin samalla vähän tulevaa joulujuhlaa ja muisteltiin menneitä. Voi vitsi, mäki oon tuolla käyny 11 vuotta ! Kunnon ikuisuus. Monia ikimuistoisia hetkiä sitä onkin Wiknerin maisemissa koettu :)

Tallin yläkerrassa istuskeltiin.

Look at my horse, my horse is amazing !

"Siis onks täs paketis kolme sukkaa?", joo special edition kolmijalkaisille ihmisille !!

Nuudeli sai tänään lilluttelupäivän kun en enää pitsan syönnin jälkeen jaksanut ratsastaa, laiska olen. Hepallakin oli iltaheinät jo karsinassaan niin tuskin sitä olisi kamalasti työnteko kiinnostanutkaan, hehe... Huomenna mulla voi olla allani reipas Nuudeli, ehkä mä vielä kannan kentälle pari puomia niin lähdetään lentoon suuremmalla todennäköisyydellä... ;)

Happy horse iltapalalla. "Äiti käys ny hakemassa ne mun puurot !!"

Kuten jo edellispostauksessa mainitsin, niin yritettiin eilen pitää Nuudelin kanssa pienet Halloween kuvaukset, mutta ne olivat aika öh... heikko esitys. Nuuttia ei kiinnostanut lainkaan ja aina silloin kun se sekunnin murto-osan ajan sattui olemaan nätisti, niin enköhän mä sitten mene ja pilaa ne kuvat urpoilemalla omiani..........

Jonkun ois kyllä niin pitäny olla eilen kuvaamassa semmosta "mitä tapahtuu meidän kuvauksissa?" -matskua, koska oli kyllä taas melkoisen hassunhauskaa menoa välillä. Ensinnäkin Nuutti oli tosiaan aika levoton, ja se jostain kumman syystä rakastui palavasti jakkaraan. Siis ihan normaaliin, muoviseen jakkaraan. Ensin kun yritettiin ottaa kuvia niin että mä oon maassa, seison siinä Nuudelin vieressä siis, niin välillä heppa vaan pokkana lähti menemään ja päätyi joko a) jakkaran luokse, tai b) pienen voltin tehtyään takaisin mun viereen......

Vähän ajan kuluttua sitten hyppäsin hepan selkään eikä sillä siis tietenkään ollut yllään mitään varusteita koska kuvaukset. Yleensä Nuudeli on mun mielestä aika helppo ratsastaa istunnalla, mutta eilen se haahuili ihan oman mielensä mukaan. Kerran otus sitten myös riemastui hieman. Otti, lähti ja pukitti. Mä tarrasin rystyset valkoisina kiinni heppasen olemattomasta harjasta ja toivoin että otus pysähtyy viimeistään kentän toisessa päädyssä kun aita tulee vastaan, mutta............. onneksi Nuusku oli fiksu ja pukin heitettyään tuli takaisin. Mua vaan nauratti kun heppa oli niin söpö ! :D

Behind the scenes. Vasemmalla siis istuu Sofia kamera kädessään ja oikealla itseensä tyytyväinen Nuu sekä matkustaja joka onneksi on tottunut kuoppaiseen kyytiin !

No, hetkeä myöhemmin rupesi sitten tuuli hieman yltymään, minkä seurauksena kentän portti aukesi. Mä hyppäsin juuri alas selästä ja heppa kävi ihmettelemään kun Sofia huutaa: "portti aukes, missä sen riimu on ?!". Mä vaan nauroin taas ihan sikana koska se riimuhan oli tyypin kädessä..... :D Nuutti lähti siitä sitten tietenkin ravaamaan kohti kentän toista päätyä ja Sofia yritti vaivihkaa "mitä mä teen mitä mä teen ?!" -huudon säestämänä kipittää portille ennen ku hevonen ehtii siitä pihalle. Nuutti vaan katto ihan silleen "jee vihdoin nää ihmiset tajus et mä haluun leikkii !!". Ravi vaihtui laukaksi ja mä vaan siellä kentän perukoilla jännitin, että kumpi ehtii portille ekana. Kulmassa Sofia sai onneksi Nuutin jotenkin suuntaamaan kulkunsa portin ohitse, niin säästyttiin sitten karkuri-Nuudelin jahtaamiselta... :D Näin jälkikäteen ajateltuna tuo tilannehan olisi varmaan ollut helpoin hoitaa siten, että olisin ihan rauhassa kutsunut Nuutin luokseni ennen kuin se tajusi portin avautuneen ja sitten kun olisin saanut sen huomion, niin Sofia olisi rauhassa kävellyt kentän toiseen päähän :D Jälkiviisaus on paras viisaus ja no... saatiinpahan ainakin nauraa !

Kuvausten saldo siis oli... iso kasa pimeitä kuvia, nauramisesta kipeytyneet poskilihakset ja mulla hiekkaiset varpaat, kun eihän mun kengät tietenkään sopineet kuviin. Saa nähdä josko muokkailen eilisiä kuvia esille vielä lisää, vai jääkö tämä ainokaiseksi, mutta tässä teille nyt vähän Halloween tunnelmaa !

Tässä on niinku semmonen tarina että näiden kimppuun hyökkäs jotku tuhmat vampyyrit ja sit nää niinku oli kuolemassa mut sit tää ihminen pelastettiinki ku joku löys nää raadeltuina metsästä ja tota hevosta luultiin kuolleeks mut tää ihminen muuttuki vamppyyriks ja karkas sairaalasta ja sit se meni sinne hyökkäyspaikkaan mut tää heppa oliki lähteny menee ja sit tää vampyyri-ihminen yritti ettii tätä heppaa ja tää heppa puolestaan luuli et tää ihminen on hylänny sen mut sit (!!!!) pimeessä metsässä ne yhtäkkii törmäski toisiinsa ja oli molemmat sillee HEY POTATO ! Happy ending.

Mitäs te ootte nyt Halloweenina puuhailleet, vai onko suurimmat riennot vasta edessä päin? Kaivertaako joku kurpitsoista semmosia pelottavia naamoja? Tai koristeletteko kotia muutoin teeman mukaisesti? Meillä ei sen suurempia Halloween rutiineja ole, mutta mä meinaan pistää mustan kynttilän palamaan ja katsoa sen valossa jonkun kauhuleffan ! Itsensä pelottelu on niin kivaa, hehe. Hauskaa Halloweenin aikaa kaikille !