Villiviikarin matkassa

Voihan, mun piti eilen illalla sekä tänään jo aikaisemmin päivällä tulla postailemaan, mutta eräs nimeltä mainitsematon höpsölauma sai mun huomion ihan muualle... :D Jäi Modern Familytkin katsomatta ! Onneksi sain ihan samalla tavalla nauraa meidän hieman levottomalle facebook -keskustelullekin, heh.

Anyhow ! Mun piti tulla kertomaan teille, että eilen päätin olla terve. Tai siis ainakin sen verran terve, etten vuodelepoa enää kaipaa. Kokosin siis luuni ja suuntasin aamupäivästä kulkuni Nuudelin luokse. Voooooi miten ihanaa olikaan nähdä rakasta pikku-ukkoa liian pitkästä aikaa ♥ Se oli oikein aurinkoisella tuulella, ja sai osakseen ainakin 100 halia ! Niihin se kävi kyllä hieman kyllästymään...

Vähän puolikuntoisen fiiliksen vuoksi päätin pitää vielä eilen rennon maastopäivän, mutta huligaani-Nuudelilla oli selkeästi aivan toisenlaiset pläänit. Heti ensimmäiseksi se karkasi multa kaksi kertaa (kentällä tosin, aitojen sisällä siis onneksi) siinä vaiheessa kun olin kapuamassa ratsaille. Se ei ole KOSKAAN ennen tehnyt niin, mutta no... nytpä teki. Ukkeli laukkasi iloisena kentän toiseen päätyyn ja odotti siellä että tulen noutamaan. Yritti samaa vielä kolmannellakin kerralla, mutta siinä vaiheessa olin jo paremmin tilanteen tasalla.

Siellä se tyytyväisenä möllöttää. "Hoi nössykät ! Meiksä otti just ritolat kaks kertaa, mä johdan tätä "tee omistajas hulluks" -skabaa jo ihan reippaasti !".

Viimein päästiin siis tositoimiin, eli metsätietä tallustelemaan. Nuutti oli aika pirtsakkana ja keräili siinä matkan varrella hieman lisää kierroksia, mutta ei kuitenkaan mitään kummempaa pönttöillyt. Riemu repesi sitten metsätien päässä, kun koitti aika kääntyä kotia kohti. Nuperolla flippasi ihan totaalisesti ja se ampui matkaan ihan päättömästi sivuttain loikkien. Tuli vähän äitiä ikävä...

Alkumatkasta oltiin vielä ihan rauhassa. "En viitti sua viel tähä tiputtaa ku ollaa nii lähel tallii !".

En tiedä kuinka pitkän matkaa roikuin ohjien jatkeena ja rukoilin apua ylemmältä taholta, mutta lopulta sain kuin sainkin hevosen pysähtymään. Se seisoi siinä aloillaan väristen ja puhisten, ja musta tuntui etten voi selässä edes hengittää tai otus sinkoaa salamana suoraan maata kiertävälle radalle.

Hetken aikaa siinä sitten pakiteltiin ja hypittiin aloillamme, kunnes suostuttiin jonkun maailman yhteisymmärryksessä jatkamaan matkaa, ja jollain ilveellä selvittiin yhtä matkaa takaisin tallillekin. Heppa pääsi vielä vapaana yläkentälle juoksentelemaan turhaa virtaa pois ja sainkin siitä pari oikein suloista kuvaa. On se vähän hassu... ♥

"Äiskää, täältä mä tulen !"

"Ja taas mä tuun !"

"Oonko vähä söpö !"

Nuutin pikkusievää ravia, piti mennä kentän ohitse talutettavia vauvaponeja ihmettelemään tottakai.

"Mä oon äiskä iha villinä hyvä et pysyy tukka päässä !!"

Niin viaton naama... ♥

Illemmalla lähdin vielä Nellin mukana Lohjalle ja tuuppailemaan Kallen kanssa. Viimeksi olen sillä ratsastellut joskus keväällä, ja voi vitsit miten pihalla mä (taas) olinkaan....... Sillä on niin valtava liike, etten vaan osaa istua siellä satulassa. Ilman jalustimia ravatessani meinasin oikeesti kupsahtaa alas kun heiluin ympäriinsä. Kamala sentään. Mutta on se kiva heppa, ja lopuksi päästiin jopa vähän enemmän samalle aaltopituudelle... !

Kalle keväällä. En edelleenkään käsitä miten se näyttää noin pikkuruiselta, kun säkäkorkeutta on kyllä vaikka muille jakaa.

Myös tänään pääsin Kallen selkään, kun käytiin Nellin kanssa maastossa vähän irrottelemassa. Oli kyllä hauskaa, poitsut pinkoivat minkä jaloistaan pääsivät ja ilmavirta pisti silmät vuotamaan. Hitsi kun onnistuisi Nuutinkin kanssa viilettää tuhatta ja sataa vailla huolen häivää, mutta kun se on sellainen heittoistuin. Kesällä heppa onneksi pysyy lapasessa niin ettei tarvitse tikkana pitää kontrollia, mutta näin talvikaudella se on aika hmm... pomppuisa. Keväällä yleensä taas helpottaa, ennen kuin sitten tulee maalis-huhtikuu, jolloin on taas Nuudelin riehukausi. Sen jälkeen se rauhoittuu moneksi kuukaudeksi. Nuusku pieni ikilapsi.......

Huomenna pitää yrittää ehtiä pulleron kanssa maneesiin tuuppaamaan, jotta pääsisi nyt kaikki energia hyötykäyttöön ;) Voisinpa oikein olla reipas ja tehdä meille kunnon tuntisuunnitelman ! Katsotaan onnistuuko vai löydänkö itseni kesken kaiken taas niitä ainaisia ympyröitä haahuilemassa........... eh. Näkemisiin !

♥