Rankka työ vaatii rankat huvit

Viikonloppuna - sekä lauantaina, että sunnuntaina - oli tarkoitus herätä aikaisin. Piti suunnata hevosmessuille, olla freesi ja pirteä, mutta no... toisin kävi. Perjantaina duuniporukalla tehty Tallinnan reissu sekä sen päälle muutama tunti ravintola Pastorissa vaativat veronsa ja seuraavana aamuna herätyskellon soidessa joka ikinen ruumiinosa tuntui painavan noin tuhat kiloa. Äärimmäistä ponnistelua vaatineen jalkeillenousuoperaation suoritettuani muistin vielä sellaisen pikkuseikan, että niin... autohan tosiaan jäi edellisenä iltana työpaikan pihalle Helsinkiin. Se siitä sitten, plörinäksi meni koko homma! Keskeltä Kirkkonummen tiheintä pöpelikköä kun ei sivistyksen pariin noin vain talsitakaan.....

Onneksi perjantai sentään oli aivan huippu. En ehtinyt tallille, mutta pääsin puuhaamaan muuta ajatuksia nollaavaa. Laivamatka Viroon kului Tax Freessä Happy Socksin esillepanon parissa ahertaen, viinejä maistellen sekä perusteellisesti ruokaillen ja maissa loikkasimme taksiin, joka pienen sompailun jälkeen pudotti meidät ampumaradalle. Suuri tehdasrakennus, kolkkoja halleja pylväineen, näköesteineen ja maalitauluineen... ei ihan sellainen kirkkaasti valaistu komero mitä elokuvien perusteella odotin. Hieman karmiva tunnelma teki kokemuksesta kenties vielä tavallistakin jännemmän ja pieni jälkitärinä kulki matkassa shoppailukierroksen sekä kahvitteluhetken läpi aina takaisin laivalle saakka. Huh, suosittelen kokeilemaan - pienen, paperisen maalitaulun rei'ittäminen sai aikaan aika voittamattoman olotilan!

1. Sukunimikin on tässä ilmeisesti vaihtunut. Susanna Mieni kuulostaa toden totta paremmalta kuin Niemi. 2. Sieltä se meidän paattinen tulee! ♥ 3. Ei lainkaan hullumpi vastaanotto, mmm! 4. Happy Socksin pääsiäisteline, vähän tyhjän näköinen vielä kun ei ole hyllyillä tavaraa, mutta eikös vain olekin söpö!

1. Well hello sunny Tallinn! 2. Ensimmäinen rata. Toisessa ammuttiin metallisiin maaleihin. 3. Vaan muutama huti! Ärsyttää kun en osunut sydämeen, mutta kyllä kaveri silti varmaankin kuoli. 4. Ruokapöydässä taas. 

1. Taisi olla ensimmäinen kerta kun maistoin nieriää! Vähän epäilytti, mutta hyvää oli. 2. & 3. Pastor ja Pastorin syntisen hyvät drinkit. Kaikki niin vimpan päälle! 4. Ampumaleikeistä innostuneena suunniteltiin viettävämme seuraavat paardit jousiammunnan merkeissä ja pomo lähti sitten jousiostoksille. No, ei löytynyt jousta, mutta jotain muuta kyllä: ilmakiekko- ja jalkapallopöytä! Arvatkaa kuka meillä enää tekee töitä ollenkaan?

Vaikka Helsingin Horse Fair siis tällä kertaa jäi välistä, oli viikonloppu kuitenkin kaikessa yksinkertaisuudessaan melko onnistunut. Joskus sitä vain kaipaa pientä irtiottoa, siitä aiheutuvaa rötväämistä, kasan hyviä elokuvia ja liikaa karkkia. Jätskikään ei ole pahitteeksi, pitsasta puhumattakaan. Työviikko on taas pyörähtänyt käyntiin melko kiireisissä merkeissä, mutta valoa kohti kulkevat illat edesauttavat jaksamista niin, että arkenakin tuntuu ehtivän enemmän. Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu, sanokaa mun sanoneen!

Olitteko te viikonloppuna messuilla?

Linkittäkäähän ihmeessä sieltä kirjoittelemianne postauksia kommenttikentän puolelle, lukisin niitä enemmän kuin mielelläni! Samalla voisin kaikkien tämän postauksen alle sähköpostiosoitteensa 15.3. mennessä jättäneiden kesken arpoa kahden hengen lippupaketin Tampereen hevosmessuille 2.-3.4.2016. Mikä juuri sinua tämän vuoden ohjelmassa kiinnostaa?