Onni on oma heppa

Moikka, ja sori tämä useamman päivän postausväli. Elämä on täällä ruudun toisella puolen ollut vähän kiireistä ja osin aika turhauttavaakin. Välillä elämä potkii päähän oikein kunnolla. Muutamaan otteeseen olen meinannut tulla postailemaan, mutta jokaisella kerralla sitten päätynyt heittämään luonnostekstit roskakoriin. Ehkä ihan hyvä niin, sillä nyt viime yön oikein hyvin nukuttuani maailma näyttää taas hitusen paremmalta paikalta... :)

Vähän on tosiaan kuluneina päivinä väsymys painanut. Onneksi mulla kuitenkin on maailman paras heppa, en oikeasti tiedä mitä välillä tekisin ilman sitä. Nuutti onnistuu aina piristämään mun päivää, näytti se kuinka ankealta tahansa. Ihana otus ♥

Tallin pesun myötä karsinoiden kuivikkeet oli vaihdettu ja Nuutti oli kovin hämillään kun karsinassa olikin normaalin olkipellettipatjan sijasta vain kasa rikkoutumattomia papanoita... :D

"Äiti miksi mun boksi on täynnä tämmösiä pipanoita !!!"

"Pois edestä naperot mä lähen takas laitsalle eihän täällä nuku erkkikään !!"

"Ok no vähä voitte silti mua rapsutella." Kukan ja Nuperon herkkä hetki :D turpakin meni ihan ruttuun kun pää painoi niin kovasti... ;) Kiva mobiili kun tarkentelee minne sattuu.

Eilen päätin pitkästä aikaa kaiken maastoilun ja muun hörhöilyn jälkeen raahata Nuutin alakentälle ja pistää sitä (sekä itseäni...) vähän hommiin. Tehtiin vähän käyntiväistöjä, siirtymisiä, sekä ravin kautta laukan vaihtoja keskellä lävistäjää. Nuutti oli ihan ok, ei nyt mitenkään erityisen hyvä, muttei huonokaan. Loppua kohden liike oli taas huomattavasti parempaa mitä alkuun, ja ihan viimeisessä harjoitusravipätkässä tuntui siltä, että no nyt tää lähti kulkemaan. Siihen sitä sitten lopetettiinkin... :)

Tämä, sekä alla oleva Nuudelikuva © Jonna.

Jonna ja Kukka olivat tosiaan eilen mukana tallilla, ja pääsivät kumpikin lopuksi ratsaille. Kukka sai vähän ravaillakin, mutta Jonnan ratsastelut jäivät aika lyhyiksi, kun huomasin että se Nuudelin masussa ollut puremahaava oli auennut... ;( ärh ! Ensimmäistä kertaa uskaltauduin laittamaan satulan selkään kun haavasta oli se "varsinainen rupikin" irronnut, eikä iho aristanut enää... ja nyt se on perkule taas auki. Haaveri on jotenkin juuri siinä kohdassa, että liikkeessä satulavyö hankaa... Ei muuta kuin haavasumutetta taas kehiin ja satulalle heipat edelleen vähäksi aikaa...

Voi Nuuskula rassukka, aina täynnä reikiä :( miksi sen pitää olla sellainen riehupelle ja kiusata muita ! Kai sitä nyt saa hampaasta kun menee härnäämään. Tuli ihan mieleen se Raappanan Kiusaajat -biisi, "kiusaajat, niillä on rumat naamat"... :D

"Mut ei mulla oo ruma naama !! ... sitä paitsi en koskaan kiusaa ketään ei kannata uskoo kaikkee mitä sulle sanotaan kuules."

Tänään oli ihan loistava päivä hyvässä seurassa, juuri tällaista tähän hätään kaipasinkin ! Käytiin Lindan kanssa Itiksessä shoppailemassa, ja löysin pari toppia, mekon sekä joukon rannekoruja. Yritän saada ostokset kuvattua joku päivä :) Äiti kävi hoitelemassa Nuudelin, kun oli muutenkin Kirkkonummen suunnalla. Tulevina päivinä pitää keksiä kaikenlaista puuhaa ilman satulaa, ja yrittää täällä blogin puolella edetä erikoispostausten kanssa. Nyt kuitenkin suuntaan katsomaan leffaa Jonnan ja Kukan kanssa ! Luvassa on nelosen Hevoskuiskaaja, apua, mä tuun niin taas itkemään... Hyvää lauantai-illan jatkoa kaikille !

... oho melkein unohdin, loppuun piti vielä tulla lisäämään kuva meidän puudelilaumaamme tiistaina laajentaneista naperoista !

Siinä ovat, kaksi reipasta poikaa ♥