Ei huano !

Hellou, mitä kuuluu? Meidän arki Nuudelin kanssa on rullaillut omalla painollaan ja ollaan puuhailtu vähän sitä sun tätä. Maanantaina kerroin kuinka harjoittelin kraniota Nuudeliin ja sain sen lopuksi rentoutumaan aika mukavasti. Tarkoituksenani oli postailla tästä tarkemmin jo aiemmin viikolla, mutta koska sain Jonnan mukaan kuvailemaan vasta tänään niin päätin malttaa mieleni. Kuvattomia postauksia on niin tylsä julkaista.

"Äiskä siellä jotain räpeltää, siitä on nyt tullu jotenki ihan friikki."

Kuten mainitsin, keskityin Nuutin kanssa lähinnä rangan, lapojen sekä ristiselän avaamiseen. Viime viikolla hepan selkää tunnustellessani kiinnitin huomioni yhteen vinossa olevaan okahaarakkeeseen (sekä hieman kireään vasemman puolen selkälihakseen), joka Pekan mukaan aika ajoin menee jumiin ja vaatii hoitoa. Tämän ongelman pariin pääsyä odotin ehkä eniten, sillä a) eron huonomman sekä parantuneen tilan välillä huomaa todella selkeästi, ja b) tykkään rangan käsittelystä. Tai siis tykkäänhän mä koko hommasta, mutta rankaan tunnen yleensä saavani hyvän otteen. Maanantaina kuitenkin vähän harmistuin, kun en eroa tämän omiaan sooloilevan okahaarakkeen kohdalla perusteellisesta käsittelystä huolimatta juuri huomannut... voi mälsää !

Siirryin siitä sitten hieman itseeni pettyneenä availemaan ristiselkää, joka (kuulemma...) on yksi simppeleimmistä avattavista. Siinä missä sunnuntaina hoitamamme poliisihepan kanssa sain tunnustella muutosta lannerangassa (eli merkkiä lukon avautumisesta) oikein kaikki aistit avoimina, niin Nuutin kanssa liike tuntui todella paljon selkeämmin. Tämän jälkeen palasin vielä ihmettelemään hepan selän tilannetta ja hämmästyksekseni huomasin selkälihaksen selkeästi rentoutuneen. Myös vinkkelissä ollut okahaarake näytti paremmalta. Siinä sitten muistinkin Pekan neuvoneen, että jos joskus tuntuu siltä, ettei jotakin lukkoa saa avattua heti, niin sen pariin voi palata myöhemmin muita alueita käsiteltyään, jolloin se on jopa saattanut jo avautua. Nuutillakin kun nämä jumit kai ovat pääosin lähtöisin sieltä oikealta takaa (ja kireys kulkee selän yli ristiin vasemmalle), niin tämä ristiselän avaus saattoi hyvinkin vaikuttaa vinossa killuvaan okahaarakkeeseen. Jännää !

"Joo no on tosi jännää ! Mä luulen että tää niin kutsuttu kaularangan avauskin on äiskälle vaan tekosyy päästä halimaan mua !!"

Torstaina Pekka kävi meidän tallilla hoitamassa yhden hevosen ja seurasin käsittelyä vierestä. Muutamaan otteeseen sain itsekin kokeilla kireyksiä ja kertoa kummalla puolella tunsin niitä enemmän. Lopuksi hain sisälle tarhassa möllöttelevän Nuudelin ja pyysin Pekkaa arvioimaan sen tämänhetkisen kunnon. Vähän jännityksensekaisin tuntein siinä meidän tuomiota odotin, mutta palaute olikin aika posiitivista !! Mitään suurempia jumeja ei oikeastaan ollut yhtään. Lannerangan oikealla puolella, pitkän selkälihaksen alareunassa oli vähän jotain, ja takapäätä mun pitää avata ristiselän lisäksi myös alempaa, mutta muuten näytti kuulemma oikein hyvältä ! Saatoin olla vähäsen happy kun Pekka sanoi, että kyllä mä varmaan jotain olen Nuuttilaista maanantaina lääppiessäni aikaan saanut... ;) Mutta onhan sitä työmaata edessä vielä niin runsaasti, että ei tässä (onneksi) ihan ylpistymään pääse... heh.

Tänään korkattiin vetreän ukkelin kanssa talven jäljiltä avattu alakenttä ja tehtiin siinä pikku treeni. Jonna otti meistä kuvien lisäksi vähän myös joitakin videon pätkiä, mutta niistä lisää huomisen puolella. Kohta täytyy nimittäin juoksennella unten maille, jotta jaksaa taas huomenna antaa kaikkensa opiskelulle :) Näkemisiin !