Uusi satula !

Eikä ihan mikä tahansa satula, vaan juuri se mistä olen jo useamman vuoden haaveillut: Bruno Delgrangen lähes uusi ja taivaallisen ihana, Syracuse -mallia edustava koulusatula. Valmistajan sivuilla sitä kuvataan näin: "comfort, stability and balance for maximum efficiency in dressage". Mä olen niin rakastunut.

Näyttää vähän hassulta näin puomin päällä kuvattuna (kippaa tuossa aavistuksen eteen), mutta siinä se mun unelmien satula nyt kuitenkin on !

Ennen Nuutilla on (lähes koko yhteisen aikamme) ollut käytössä Prestigen estesatulan lisäksi Kiefferin Lech Profi, joka on ollut hevoselle oikein mainio, mutta mulle ratsastajana sitten pituutta kasvettuani hieman väärän mallinen. Se tuppaa ohjaamaan mun pitkät sammakkojalat vähän eteen, jolloin kärsii tietenkin koko muukin istunta. Tämä Bruno puolestaan on aivan täydellinen paitsi Nuutille, niin myös mulle. Se auttaa istumaan oikein. Jalka pysyy vaivatta oikealla paikallaan ja huomaan vaikuttavani hevoseen huomattavasti entistä "ryhdikkäämmin". Nyt mä todellakin ymmärrän sen, miten suuri ero pienilläkin asioilla on. Se ihan hyvä satula saattaa olla varsin toimiva, mutta se oikea päästää sekä hevosen että ratsastajan oikeuksiinsa. Nuuttikin on tämän uuden penkin alla liikkunut pääosin todella hyvin, varmasti hyvin suureksi osaksi juurikin siksi, että pääsen sitä tehokkaammin ratsastamaan.

Tästä on siis hyvä lähteä sitä omaa istuntaa hiomaan :) Motivoi kummasti treenaamaan entistäkin ahkerammin (ihan kuntosalitreenin muodossa siis), kun tietää satulan omalta osaltaan homman edistymistä siellä hevosen selässä tukevan. Kyllä kiittää Nuuttikin ;) ... joka muuten oli tänään aika huippu ! Huomattavasti keskiviikkoista paremmin kuulolla, mutta silti hyvin energisenä pohkeen edessä. Lukuunottamatta yhtä laukkapätkää kun se yhtäkkiä ihan hyvän tuntuisesta laukasta tiputti raville ja lähti korvat töttöröllä paahtamaan kuin Vermon maalisuoralla. Taisin olla aika kysymysmerkkinä kunnes Nuutti äkisti, lähes mielenosoituksellisen laukannoston ("siis mitä sä äiti säädät ?!") muodossa muisti olevansa ihan joku muu kuin ravihevonen.......... :D Oi voi sentään.

Mamman hölmö mussukka uuden satulansa kanssa.

Huomenna on toivon mukaan hyvä sää (ei rakeita pliis enää.....), jotta heppanen pääsee maastoilemaan, ja sunnuntaina kokoonnutaan kranioporukan kanssa meidän kotitallille opiskelemaan ! Katsotaan ehdinkö sunnuntai-illasta vielä postailemaan vai meneekö ensi viikkoon. Tällä erää se on kuitenkin adios !

* * *

P.S. Meillä on nyt periaatteessa tarpeettomana tuo Kieffer, eli mikäli joku on koulusatulaa etsimässä, niin mulle voi laittaa sähköpostia (susanna.niemi@live.fi). Tarpeen vaatiessa laittelen kunnon myynti-ilmoitusta myöhemmin.