Kansikuvapoika

Kansikuvapojalla on oltava hampaat,

vetoava hymy

ja tarttuva nauru.

Kupliva luonne,

vartalo hoikka,

läski ei käy paitsi koominen läski.

Kansikuvapojalla hiukset on vahvat,

kampaus vaihtuu harva se päivä.

Suorassa nenä, jyhkeä leuka,

lantio kapea kuin matadorilla.

Vai mitä äiti?

- Samuli Putro (Kansikuvapoika)

Lämpimän päivän jälkeen jo viilenevänä lauantai-iltana kävimme Nuutin kanssa ensin kentällä piehtaroimassa, sitten metsässä pienellä kävelyllä. Vahvoista hiuksista tai kapeasta lantiosta en tiedä, mutta muuten komistus kyllä täyttää kansikuvapojan vaatimukset mennen tullen ja vielä palatessakin. Kamera rakastaa sen hassua nassua - vaikkakin vain pienen murto-osan siitä määrästä mitä allekirjoittanut siellä takana, liipaisinsormi hellänä.

Alhaalla metsätarhassa maleksivat lehmät ovat ihmeellisiä aina vaan.

"No kato ny niitä ! Toi ykski on varmasti Voldemortti valeasussa !!"

Välillä näiden kuvien muokkaaminen on hankalaa kun näyttävät Photarissa niin erilaisilta... !

"Älä selitä äiskä, sä et vaan osaa !"

"Mut kato mun hampaita, kyl näil varmasti pääsis Voguen kanteen vai mitä ?!"

"Miksköhän en muuten oo ollu jo...?"

"Äiti !! Minä haluan kansikuvapojaksi !"

"Enkä liiku ennen kuin sinä mänttipää lupaat että pääsen !"

"En askeltakaan !"

"Jahas, alkaa kyllä kohta tää seisominenki nyppimään..."

Mitä pidätte Nuutin poseerauksista? Mahtaisikohan noilla aueta menestyksekäs mallin ura?

P.S. Tämä sankari on osallistunut Suomen Ratsutarvikkeen kuvakisaan ja olisi mielissään mikäli kurkkaisitte tänne ! Myös sisko ilmoitti itsensä palkintojahtiin Nuutin kuvalla. Oletteko te jo mukana?