Joulukuun neljästoista: nurinkurinen myynti-ilmoitus

Ahkerana hevosten myynti-ilmoitusten läpi kahlaajana olen kerran jos toisenkin miettinyt minkäköhänlaisiin mainospuheisiin mahtaisivat rakkaiden kaviokavereidemme kielet taipua, mikäli valta omistaa yhtäkkiä siirtyisikin niille. Veikkaan, että ihmisiä lähtisi sillä punaisella sekunnilla myyntiin enemmän kuin laki sallii - itse varmaan ensimmäisten joukossa, ellen sitten lahjoisi Nuuttia porkkanoilla ja kookoskarkeilla. Niitä sen on vaikea vastustaa. Osa turpatovereista taatusti päättäisi jatkaa elämäänsä onnellisesti ihmisettöminä, osa etsiä markkinoilta itselleen sopivamman kaksijalkaisen. Jos Nuutti jostakin täysin käsittämättömästä syystä vielä herkkujen tuputtamisen jälkeenkin päättäisi allekirjoittaneesta luopua, näyttäisi myynti-ilmoitus mitä luultavimmin tältä:

MYYDÄÄN SUSANNA, puhdasverinen suomalaistyttö, nuori ja hyvin pidetty. Kik herneen värinen, naamassa silmät, nenä, suu ja vähän pisamia, jaloissa sukat aina kun sellaiset vain löytyvät. Usein ovat eri paria, mutta tämä ei onneksi vaikuta suorituskykyyn. Suvussa ihan tavallisia pulliaisia, joten ei kovin suurta jalostusarvoa. Vähän apinan näköinenkin, mutta kyllä se silti ihan ihminen on. Korkeutta löytyy liki kaksi metriä, mutta ruumiinrakenteensa puolesta sopii myös pienemmälle hevoselle. Aika pitkät jalat sillä kyllä on niin hölmöltähän se näyttää, mutta ihan sama. Lihomaan ei ainakaan saa päästää yhtään. On todella perso herkuille ja karkaa ruokakomerolle heti kun silmä välttää, joten tarkkana saa olla.

Luonteeltaan peruskiltti, mutta vähän vajaa-aivoinen. Ei mikään liikeihme, aika köntys oikeastaan, mutta matkustajana ihan kehityskelpoinen. Kentällä ja maneesissa yleensä ihan rauhallinen, maastossa välillä villiintyy. Yleensä kuitenkin pysyy satulassa ihan hyvin. Oppii tosi nopeasti vakkaripolut niin ei tarvitse yhtään ohjata. Maastoesteillä aika kokematon, mutta tykkää niistä kyllä. Vähän rohkaisua vaatii vain. Joskus nuorempana hypännyt normaaleja esteitä enemmänkin, mutta viimeisten vuosien ajan enimmäkseen nössöillyt sileällä. Kaipaa aina vähän ruoskintaa ennen kuin suostuu antamaan parastaan ja välillä yrittää päteä liikaa, mutta palaa kyllä maan pinnalle kun hänet sinne viskaa.

Hoitaessa mukava, tykkää rapsutella. Ei pahoja tallitapoja - mitä nyt joskus ei meinaa antaa ruokaa vaikka kuinka käskee. On aika itsenäinen, voi jättää yksin talliin eikä juuri huutele kavereiden perään. Hammaslääkärikammon vuoksi aika epäsäännöllisesti hammastarkastettu ja uudet kengät sai viimeksi puolisen vuotta sitten, mutta ihan hyvältä näyttävät edelleen. Rokotuksia ei suostu kuulemma periaatesyistä ottamaan. Kaikkiruokainen, ei sairauksia, päästä vain puuttuu muutama mutteri. Tutkittu viimeksi keväällä kun epäonnisen lentoyrityksen seurauksena mursi selkänsä ja todettu komean lekurin toimesta toipuneeksi sekä soveltuvaksi treenikäyttöön. Oikea polvi välillä reistailee, mutta vähän kipulääkettä naamaan niin kyllä sillä pinkoo kummasti. Mahaa on vähän liikaa, mutta pienesti kuntoa kohottamalla ainesta vaikka kilpakentille! On rutiinin puutteen vuoksi uusissa paikoissa aika kova jännittämään, mutta radalla keskittyy yleensä ihan ok. Tosi kova kyllä urpoilemaan omiaan heti jos ote herpaantuu, joten palkintosijojen eteen saa hevosena tehdä suuren työn.

Tästä mukava projekti talven treeneihin, myydään edullisesti sillä ehdolla ettei palauteta. Myös vaihtoa esim. porkkana-automaattiin, banaanipuuhun tai pomppulinnaan voidaan harkita. Kaupan päälle saa halutessaan kasan varusteita: huopia, vöitä ja talutushihnan. Jos kiinnostuit, ota yhteys Nuuttiin niin hierotaan äkkiä hyvät kaupat!

"Enhän minä kyllä oikeesti äiskästä luopuis, siinähän ois kamala homma ruveta uutta ihmistä kouluttamaan! Ja onhan meillä yhdessä yleensä ihan kivaa."