Opiskelua ja muuta heppailua, ei kai sitä juuri paremmin voisi päiväänsä viettää ! Aamusta suunnattiin kranioporukan kanssa Wiknerille ja ennen varsinaista käsittelyä saatiin etsiä kireyksiä paitsi hevosia tunnustelemalla, niin myös niiden liikkumista tarkkailemalla. Sen jälkeen hoidettiin kolme hevosta, joista Nuudeli oli yksi. Parin viikon takaisen kaatumisen vuoksi käsittelin sen itse, puoliksi Lindan kanssa. Pinnan alla piilikin vähän useampia ongelmia, kuin mitä päälle päin näkyi...
 |
| Kuva edelliseltä kerralta, kun Lindan kanssa yhdessä (ominemme) kranioitiin. |
En muista olenko täällä kertonut, mutta Nuutti tosiaan kaatuessaan
kellahti oikealle kyljelleen ja käyntivauhdin huomioon ottaen ilmeisen
rajusti. Tätä sunnuntaita silmällä pitäen en ollut kranioinut hevosta
kovinkaan kokonaisvaltaisesti, vaan keskittynyt enimmäkseen erittäin
kireinä olleisiin takareisiin, sekä lapoihin. Tänään niitä ongelmakohtia
kuitenkin tarkemman kopeloinnin seurauksena paljastui lisää.
Kaularangassa jotain pientä, oikean puolen leveä selkälihas (rintarangan
takaosasta lavan takareunaan) aivan tukossa, lannerangan loppuosa
"turvonnut" (= hieman koholla ja pitkä selkälihas kummaltakin puolelta
kivikova), ristiselkä lukossa ja vasen etureisi niin kireä, että Nuutti
meinasi potkaista ihmistä (!!). Se ei
ikinä potki ihmistä, mutta käsiteltävän alueen kipu paineen alla oli ilmeisesti niin suuri, että Linda meinasi saada monosta.
 |
| "No kyllä potkisit itekki jos tulisin sua kipeästä kohdasta runnomaan !" |
Tieto lisää tuskaa, mutta onnihan se on, että ongelmat on nyt paikannettu. Ja vähintäänkin yhtä suuri onni on, että multa löytyy käsistäni keino niiden ratkaisemiseksi. Nuutti tulee nyt saamaan osakseen melko tehokkaan käsittelykuurin, eli kireimpiä alueita tulen hoitamaan ihan muutaman päivän välein. Vaikka heppa puhtaasti liikkuukin, niin ei se vielä ihan täysin kunnossa ole. Tämän päivän käsittelyn aikana tapahtui onneksi jo huikea muutos parempaan, joten kyllä me nämä jumipeikot selätetään. Tulevat viikot vain liikutaan edelleenkin melko rennosti - parempi se on katsoa kuin katua.
Nuudelia ihmeteltiin tänään siis melko perusteellisesti ja sen liikunnat jäivät tästä syystä tarhailun lisäksi pieneen käyntilenkkiin. Huomenna sama homma. Hurmaavan suomenhevostamma Usvan kanssa puolestaan kävin rennosti maastossa ihan muutamia pätkiä ravaillen sekä laukkaillen. Pääosin kuitenkin käveltiin ja nautittiin pienestä sateesta sekä raikkaasta orastavan kesän tuoksusta :) Olipa kyllä ihan mahdottoman kiva taas päästä vieraan hepan selkään ja kiitollisena otankin näistä tilaisuuksista vastaan ihan jokaisen. Suuri kiitos siis Usvan ihmisille sen lainasta !
 |
| Ihana, ihana Usvis ! Mähän olen ihan rakastunut... ♥ |
 |
| Timppa varmaan kerto just jotain tosi hauskaa kun niin kovin naurattaa. |
 |
| Siis mä niiin tykkään tosta Usvan naamasta, tui. |
 |
| Hieno poninen ! |
 |
| Sataa sataa ropisee, mutta me ei olla sokerista. Tämä sade oli jotenkin jopa aika lämmin. Kyllä se kesä sieltä tulee ! |
 |
| Timpan ottama hieno taidekuva kesken reissun. |
 |
| Ja Timpan selfie goes wrong. Oletko se sinä, piparkakkupoika ?! |
 |
| Hieno poninen pt. 2 ! |
Kuvista kiitokset Lindalle (alias Timpalle), joka ahkerana lähti
mukaan metsään tarpomaan ! Wikneriltä suunnattiin vielä toisaalle pari heppasta kranioimaan, ja kotiin iltakuuden jälkeen
palattuani mulla oli ihan tavattoman hyvä fiilis ! Jos mä saisin
päättää, kuluttaisin jokaisen päiväni näin. Tai ainakin lähestulkoon
näin. Hevosia, hevosia ja vielä kerran hevosia, t. truu heppatyttö92
(
100% hevoshullu) !
P.S. Blogi sai viimeyönä uuden bannerin, jonka julkaisemista (tai siis lähinnä julkaisematta jättämistä) mietin pitkän tovin, mutta pakkohan mun oli se talvinen jo heittää menemään... Tämä look ei toivottavasti viivy esillä kovin pitkään, sillä mulla on pääkopassani huomattavasti parempiakin ideoita ! Niiden toteuttamiseen vain tarvitsen enemmän aikaa. Toivottavasti kestätte hetken tätä nykyistä katsella.
