keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Mikä on se jokin, jolla itsesi keräät?

Edellisestä postauksesta on kulunut melkein kaksi viikkoa. Normaalisti olisin pahoillani ja lupaisin reipastua, mutta tällä kertaa yhtäkkinen hiipuminen tuntuu yhdentekevältä. Kaikkea ei vain jaksa harteillaan kantaa - siksipä pienemmät murheet usein putoavat matkasta suurempien tieltä. Kirjoittaminen ahdistaa. Sanat takertuvat aivoihin ja sormet lepäävät näppäimistöllä odottaen vastausta kysymykseen, joka yön hiljaisina tunteina niin herkästi murtaa kyyneliin: vieläkö meistä on voittamaan?

Jokainen elämä on omanlaisensa vuoristorata. Piikitöntä ruusupolkua ei olekaan ja jo pelkästään sen hyväksyminen helpottaa, mutta toisinaan sitä tippuu niin korkealta ja niin kovaa, että tarvitsee hetken hiljaisuutta ajatustensa kanssa. Ääneen puhuminen tekee kaikesta aina niin todellista. En ole unohtanut postailua koska pelkään tekeväni ah-niin-täydelliseen kiiltokuvaelämäämme (huomatkaa sarkasmi...) uteliaiden katseiden mentävän särön, vaan koska olen aivan loppu - ja sen myöntäminen sattuu. Ei kukaan halua todeta väsyneensä rakkaaseen harrastukseen, elämäntapaan, niin, että joutuu henkeään haukkoen etsimään pakoreittiä siitä umpikujasta, jonka paikalla tavallisesti on ollut silta maailmaan, jossa kaikki on paremmin. 

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tilanne on se, että Nuutti on nyt määrittelemättömän ajan sairaslomalla. Taas. Oikeassa etusessa on jotakin. En tiedä mitä, mutta ehkä ultran jälkeen olemme viisaampia. Harmittaa ihan suunnattomasti. Haluaisin pysyä positiivisena, mutta luulenpa vähän, että tästä ei ihan parin viikon iisillä selvitä. Toivon olevani väärässä, mutta pelkään silti tuntemustani jänne- tai hankosidevammasta oikeaksi. Jos niin on, en tiedä mitä teen. En tiedä onko viimein todella tullut aika pistää koko hevosharrastus puntariin, miettiä miltä siltä tulevaisuudessa haluan ja valmistautua muutoksiin. Vaihtoehdoista mikään vain ei tällä hetkellä tunnu oikealta. Ahdistaa, surettaa, pelottaa. Hetki sitten kaikki oli niin hyvin ja nyt mietin vieläkö meillä on aikaa nauruun, leikkiin ja rakkauteen. Ehkä ajatukset tästä vielä selkenevät, ja ehkä tulen teillekin niistä sitten kertomaan. Kunhan olen valmis, kerännyt itseni vähän vahvemmaksi. Milläpä muulla, kuin tällä itsellään:


Mitä huominen ottaa, antaa,
sitä tänään vielä et voi kantaa.
Eikä ne murheet meihin yllä.

72 kommenttia:

  1. Voi ei! :( Toivottavasti tilanne kääntyy parhain päin. Onhan se kamalaa, mutta älä anna periksi!

    VastaaPoista
  2. Tsemppiä!❤️

    VastaaPoista
  3. Voi että, teillä on kyllä ollut tosi huonoa tuuria matkassa... Tsemppiä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä elämä niin potkii päähän... ;s Kiitos ♥

      Poista
  4. Onpa ikävä kuulla, että syksy on alkanut teillä noin murheellisissa merkeissä. :-/ Toivon tosiaan, ettei Nuutin jalasta löydy mitään pahempaa ja että muutkin mieltä painavat asiat ratkeavat. Ymmärrän tosi hyvin, ettei kirjoittaminen ole nyt prioriteettilistan huipulla, mutta onneksi kuitenkin kerroit tilanteestanne. Olen niin hömppä, että jotenkin uskon, että lukijoiden tsemppaavat ajatukset yltävät sinne teille asti ja oikeasti auttavat edes vähän. Itsekin olen välillä huokaillut blogin parissa, koska otsikkomme lupaa aina hupsutusta, vaikka oma mieli on toisinaan ihan maassa. Mutta silloin on auttanut juurikin fiilisten kertominen, aika, kannustukset ja ylipäänsä se, että elämä jatkuu ja asiat muuttuvat. Parantumista Nuutille ja voimia suurten asioiden miettimiseen! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan tosia uskot, tästä blogista on nimenomaan teidän lukijoiden ansiostanne tullut kuin ystävä, jolle voi vaikeina(kin) aikoina vuodattaa ajatuksiaan ja saada vertaistuen sekä tsemppien myötä voimaa jatkaa. Hassua, mutta totta! Kiitos siis sinullekin siitä ja vielä erikseen tästä kommentista ♥

      Poista
  5. Täällä ollaan myös samanlaisilla fiiliksillä.. Heppa sairaslomalla jo ties kuinka monetta kuukautta ja taas ollaan matkalla klinikalle. Sitä vaan alkaa miettimään, että mikä on oikein ja oikea päätös tän jo elämäntavaksi muuttuneen harrastuksen kanssa. Tsemppiä sinne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, tosi kurja kuulla... :( On tämä välillä vähän hankalaa. Kiitos tsempeistä ja sitä samaa sinne!

      Poista
  6. Jaksamisia Susanna! Toivotaa ettei Nuutilla oo mitään ylitsepääsemättömän pahaa :(

    VastaaPoista
  7. Voi ei ! Säikähdin tuota alkua, että mitä on taphtunut ... Toivottavasti Nuutilla ei ole mitään vakavaa :'( Voimia sinulle ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, ei onneksi mitään kamalampaa! Kiitos kovasti ♥

      Poista
  8. Tsemppiä! <3

    VastaaPoista
  9. Voi Susanna ❤️ Tsemppiä, molemmille.

    VastaaPoista
  10. Voi eikä! :'( Toivotaan todella, ettei jalassa olisi mitään ikävämpää ! Hankalia juttuja, ymmärrän, ettei kirjoittaminen varmasti maistu tuossa tilanteessa ! Keräilkäähän voimia ja kuulkaa eläinlääkäriä niin ehkä hieman kerättyäsi voimia voit taas palata kirjoittamaan -toivottavasti hyviä ja helpottavia uutisia ! ♥ Ihan kamalaa, ootte niin ihania ja Nuutti ollut ihan teräspapparainen, just mietin, että onhan sekin kuitenkin jo kääntymässä 19-vuotiaaksi.

    Tsemppiä teille, täällä ainakin odotellaan diagnoosia, jos sen haluat / pystyt / jaksat jossain vaiheessa julkaista :(♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, ihanasti sanottu, kiitos kovasti ♥ Kirjoittelen kyllä varmasti myöhemmin kun asioihin on (toivottavasti...) tullut vähän selkoa :)

      Poista
  11. ei ois kannattanu ehk hyppää..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin. Eikä kannata varmaan enää koskaan poistua kotoaan, sitähän voi vaikka jäädä auton alle tai liukastua ja murtaa niskansa. Tai sitten sitä saattaa vahingossa elää ja olla onnellinen, kannattaa varoa!

      Poista
  12. Ihan älyttömän surullista... Mutta muista näin vaikeina aikoina tämä minkä sanon sulle just nyt. Olet ihan todella todella hyvä hevosen hoitaja, olet hoitanut Nuuttia tosi hyvin ja tehnyt paljon sen eteen. Olet jaksanut monia pitkiä sairaslomia yrittää ja yrittää saada nuutti kuntoon, ja niinhän se on joka kerta tullut kuntoon. Vaikutat todella vahvalta ihmiseltä, mutta ei kukaan tervejärkinen ihminen aina tälläistä "vaivaa" jaksa ja ymmärrän ja varmaan moni muukin ymmärtää, että nyt on todella hankalaa etkä todellakaan jaksa nyt tätä blogia kun ei tiedä mitä tehdä ja jos on joku vakavampi juttu niin tietää että edessä on pitkä sairasloma tai harmillisempi tuomio... Sinä olet fiksu ihminen ja jos yhtään tuntuu että ei ehkä jaksa niin älä tee sitä mikä on pakkopullaa, tee päätös joka tuntuu hyvälle sillä hetkellä, jos jaksat taistella vieläkin luultavasti pitkästä sairaslomasta joka ei välttämättä johda mihinkään niin tee se, mutta jos yhtään tuntuu siltä, että nyt on aika päästää irti päästä irti. Niin kamalalta kun se kuulostaakin, sun pitää ajatella järkevästi ja kuunnella itseäsi. Nuutti ei ole enää mikää nuorin hevonen, koskaan ei voi tietää mitä käy, mutta sen tiedät, että minkä päätöksen vaan sinä itse teet, sillä ei ole mitään väliä ja olet silti aivan mahtava hevosen omistaja vaikka kuka sanoisi muuta! Yritä pärjäillä...<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, et arvaakaan miten paljon tällä kommentilla mieltäni lämmitit...! Tosi ihanasti sanottu, tuhannet kiitokset sinulle - kuka ikinä oletkin ♥

      Poista
  13. Voi Nudea <3 ja sua! Tiiän ettei varmaan yhtään helpota sun oloa, mut sanon silti; tuu turkuun käymään, heitä aivot narikkaan yhdeksi viikonlopuksi ja annan Laten yrittää saada sut hetkeks paremmalle mielelle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tekis taatusti niiiiiin hyvää! Pakko saada sovituks joku sopiva weekendi ♥

      Poista
  14. Ei kai se ole sama jalka, jossa joskus on ollut parantunut hankosidevamma? :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei, tämä on ihan uusi :( Toisaalta kiva, ettei yksikään vanha vamma ole koskaan uusinut (kop, kop, kop...), mutta kyllähän tässä vähän miettii, että milloinkohan sitten menee ne viimeisimmätkin "terveet rakenteet"... ;s

      Poista
  15. Voi ei! Kylläpä teitä jaksetaan koetella! :(
    Hurjasti tsemppiä ja jaksamisia teille! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä kyllä tuntuu aika löylytetyltä... :( Kiitos kovasti ♥

      Poista
  16. Voi Susanna, niin ikävä lukea tällaisia kuulumisia! :/ Tsemppiä elämääsi ja Nuutille paranemisia. <3

    VastaaPoista
  17. Oon niin pahoillani sun puolesta :( <3

    VastaaPoista
  18. Voi Susanna, tiedän ton tunteen... Meillä tämä vuosi on ollut hyvin rikkonaista kelirikkojen ja satulaongelmien vuoksi. Juuri kun päästiin taas kunnolla treenamisenmakuun, hevoseni teloo myös etujalkansa. Vamma on lievä, ja ilman takapakkeja parantumisennusten suhteen ell oli hyvin optimistinen, mutta parantuminen vie toki oman aikansa. Pakko yrittää olla itsekkin positiivinen, jotta jaksaa pitkän kuntoutumisprosessin. Tsemppaan itseäni sillä ajatuksella, että joku päivä istun taas hevoseni selässä tekemässä sitä, mistä me kumpikin nautimme <3 Voimia Sinulle ja Nuutille! Älä luovuta....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, ikävä kuulla :( Kyllä se toipuminen tosiaan aina ottaa aikaa - eikä edes pelkästään sen itse vamman vaan myös lihaskunnon yms. suhteen. Kiitos tsempeistä ja sitä samaa myös teille! ♥

      Poista
  19. Olipas kyllä niin surullinen ja kauniisti kirjoitettu postaus, että ihan itsellekin tuli paha mieli. Itse selviän vaikeista ajoista ajatuksella, että joku päivä kaikki tulee vielä olemaan hyvin. Ihan varmasti elämässä tulee paljon onnellisia aikoja ja päiviä. Nyt ei ehkä tunnu siltä, mutta joskus tulevaisuudessa (ehkä hyvinkin nopeasti) elämä hymyilee jälleen :) Paljon tsemppiä ja paranemisia Nuutille!! <3

    Voisin vielä linkittää muutaman biisin tähän

    https://www.youtube.com/watch?v=ht1fu3P5yeY

    https://www.youtube.com/watch?v=72eU-4qYS64

    https://www.youtube.com/watch?v=mJMt_j4-0I4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanista sanoista ja biisilinkeistä ♥ Musiikki on kyllä etenkin vakeina aikoina hyvää terapiaa, ah, nämä kappaleet ovatkin mulle ihan uusia tuttavuuksia!

      Poista
  20. voimia susanna <3

    VastaaPoista
  21. Eikä! :( Jaksamisia <3

    VastaaPoista
  22. voi ei, epätietoisuus on hirveintä :/ toivotaan ettei sieltä löydy mitään pelkäämistäsi vammoista... tsemppiä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! ;s Kiitos, toivotaan tosiaan niin!

      Poista
  23. Voi ei, tosi kurjaa lukea, että teillä on taaaas vastoinkäymisiä! Ette kyllä tarvitsisi niitä yhtään enempää! :( Ei voi muuta kuin sanoa, että hurjasti tsemppiä, positiivisuutta ja jaksamista, mitä sitten ikinä selviääkään ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oispa olemassa terveitä hevosia...! :( Kiitos kovasti Kaktu ♥

      Poista
  24. Voi Susanna <3 Kuulostele itseäsi kaikessa rauhassa ja muista että harrastamisen kuuluu olla pääasiassa mukavaa ja antaa enemmän kuin se ottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, yritän! Ihan totta puhut :/

      Poista
  25. Oon tosi pahoillani teidän puolesta. Teille on kyllä sattunut jo ihan liikaa ikävää, tuntuu epäreilulta että joudutte taas kestämään vastoinkäymisiä.
    Tuntuu varmaan tyhjiltä sanoilta tässä tilanteessa, mutta vaikka nyt tuntuisi kuinka ikävältä niin se helpottaa ja tulee parempia päiviä. Paljon voimia ja jaksamista teille molemmille ja toivon todella että kaikki kääntyy parhain päin!
    Tiedän että yksinäinen anonyymikommentti ei varmasti lohduta paljoa mutta haluan silti ilmaista tukeni ja lähettää lohdutushalin
    T. Blogiasi vuodesta 2012 seurannut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lohduttaa enemmän kuin arvaatkaan, kiitos kovasti näistä sanoista ♥

      Ja aivan ihana kuulla, että olet keikkunut matkassamme melkein alusta saakka! :)

      Poista
  26. Ei voi olla totta... Olen niin pahoillani teidän puolesta :'-( Iso hali ja voimia. Toivotaan parasta <3

    VastaaPoista
  27. Susanna! Teillä on aikaa vielä! Pakko olla. Nuutti on niin hieno hevonen, ja sinä vähintään yhtä hieno ihminen. Pus! ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos, ihanasti sanottu ♥ Toivottavasti olet oikeassa!

      Poista
  28. Tää oli ihan eka kerta kun kävin sun blogissa, tykkäsin siitä miten kirjoitat! :) voimia tulevaan! Mutta vaikka Nuutti joutuisi vaikka kuukauden niin olet onnekas, että sinulla on hevonen, joidenkin hevoset lopetetaan tai joudutaan seisottaa jopa kaksi vuotta karsinassa :( mutta siis voimia teille!

    VastaaPoista
  29. jaksamista vaikeisiin aikoihin, moni hevosenomistaja varmaan jollain tasolla tietää mitä sä käyt parhaillaan läpi ❤

    VastaaPoista
  30. Kaikki kääntyy vielä paremmaksi, usko oois! Nuutti ja sinä ootte yks hienoimpia pareja jonka tiedän, jos joku selviää mistä vaan vastoinköymisestä, niin se ootte te...❤️

    VastaaPoista
  31. Asiat on juuri niin kuin sanot, elämä ei oo ikinä tasaista ja aina kulman takana oottelee yllätyksiä iloineen ja suruineen. Mutta toisaalta se tekee kaikesta myös sen arvoista. Kun on kokenut ne tuuliset ajat, osaa arvostaa ja pysähtyä toivottavasti niihin hyviin hetkiin, joita teidän yhteisen polun varrella on ollut niin paljon! Ota voimaa niistä ja samalla voi katsoa taakseen ylpeänä mihin saakka te ootte yhdessä tulleet. Vastuullinen hevosenomistaja tietää kyllä sydämessään mikä on oikein toimia, luota siihen tunteeseen ni heikkoina hetkinä se kantaa. Ja sillon ku on vaikeeta ni kiinnitä huomioo pieniin hyviin juttuihin päivässä, niitä on paljon ku pysähtyy! Puiden värit, kahvin tuoksu, syysauringon lämpö kasvoilla ja kaikkee tommosta :). Voimia syksyyn, muista et tääki vaihe loppuu kyllä ja ennemmin tai myöhemmin on taas kevyt hengittää <3

    VastaaPoista
  32. Tsemppiä aivan hurjasti teille! Saisi kyllä noi vastoinkäymiset loppua teiltä. Omakin heppa on kolmijalkaisena eikä tiedetä mikä on.. Tuntuu et näin syksyllä kaikkien hepat reistailee.. Mut vielä kerran tsemppii ja voimii teille, ette ansaitse noin paljoa ongelmia!❤️

    VastaaPoista
  33. Toivotaan että nuutilla ei ole hätää! Voimia<3

    VastaaPoista
  34. Voi ei, tsemppiä! Välillä kyl tuntuu että kaikki menee penkin alle...kenties ihan perustuksiin asti mut toivotaan parasta! Te ootte älyttömän hieno ja upee parivaljakko <3 ja mikäli jalasta hankkari löytyisi, aattele miten huippuhevoset kerta toisensa jälkeen on pystynyt palaamaan takaisin huipulle, tekin pystytte siihen, omalle huipullenne!

    VastaaPoista
  35. Voi ei, kamala tilanne! Tuo viiminen lause oli jotenkin mieltälämmittävä. Todella kovasti tsemppiä teille kummalekin! Toivottavasti asiat ratkeavat aikanaan hyväksenne!

    VastaaPoista
  36. Toivotaan että kaikki menee hyvin! Välillä on vähän huonompia päiviä, mutta te selviätte niistä nuutin kanssa :) <3 Niin ja vielä, sulla on tosi ihana blogi, oot mahtava valokuvaaja ja ratsastaja! Voimii viel ❤️

    VastaaPoista
  37. Voin samaistua sinuun. Minun hevonen oli jonkun aikaa todella outo ratsastaa ei yhtään normaali. Esteillä yleensä kun raketti ja sileällä kyllä aika menossa. Eilen kävi hieroja ja selvisi että toisesta takajalasta kipeä ja nyt kuntoutetaan sitten sinä..

    VastaaPoista
  38. Suuri kiitos kaikille tsempeistä, olette ihania ♥ Vastaan loppuihin kommentteihin heti kun ehdin!

    VastaaPoista

Kommentit sekä postausideat ovat aina ehdottoman tervetulleita, kiitos kaikille :) Vastailen heti kun ehdin !