keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Huumaa

Jaahas, sinne meni sitten se viime viikkokin. En tiedä mitä ihmettä oikein häärään kun aikaa tuntuu olevan monin määrin vähemmän kuin ennen, mutta aikaiseksi en silti saa yhtään enempää. Kumma juttu. Tällä hetkellä kirjoittelulle jäävää aikaa tosin on vielä tavallistakin vähemmän, sillä - kuten suurin osa teistä varmasti tietääkin - käynnissä ovat jääkiekon MM-kisat ja itsehän olen tapittanut niitä silmät suurina paitsi Suomen, myös muiden pelien osalta niin paljon kuin suinkin vain mahdollista. Voihan sentään miten sitä onkaan jännitetty! Erityisesti eilen kun Suomi kohtasi Kanadan. Huh mikä peli, mutta niin se vain komeasti kaatui joukkue täynnä maailman huippuja lukemin 4-0. Hullua! Tänään sitten huilitaan ja huomenna täyttä höyryä Tanskaa päin. Kai siellä on muitakin kiekkohulluja ruudun toisella puolen?

Juu, mutta, se jääkiekosta tällä erää. Mennäänkös sitten vaikka Euroviisuihin? Siihen, kuinka taas äänestettiin tuomariston voimin naapureita ja melkein päästettiin täysin toisella puolen tellusta kellivä Australia voittamaan, herranen aika! Joo, ehkä sivuutetaan, mutta yhden sanan kyllä sanon: Itävalta ♥ Kenties söpöin biisuli moneen vuoteen. Kielestä tietenkin lisäpisteitä, t. ranskalaisen päiväkodin sekä ala-asteen kieliluokan läpikäynyt, joka vasta nyt osaa arvostaa oppimaansa. No, mieux vaut tard que jamais...

Ranskasta puheen ollen tapasin pari viikkoa sitten aivan ihanan ranskalaisen. Kauniin, kullanhohtoisen selle francais tamman, jonka omistajan kanssa puhuttiin, että heppanen voisi jäädä meikäläiselle mikäli ei mene kaupaksi ennen kuin hän suuntaa kulkunsa ulkomaille. Vaan menihän se, tietenkin. Harmi sinänsä, sillä saatoin hitusen ihastua, mutta onneksi ratsastettavia kuitenkin riittää joka tapauksessa. Tietty sellainen tavoitteellisuuden uupuminen vain edelleen vähän kaivertaa. Ei ole ihan helppoa tämä elämä kun sitä yrittää antaa itselleen aikaa käsitellä asioita ja miettiä mikä on järkevää, mutta tyhmä mieli rimpuilee vastaan ja johdattaa tämän tästä katselemaan myyntihevosia pitkin internetin ihmeellistä maailmaa. Huokaus, kai sitä täytyy jollakin tapaa olla vajaa-aivoinen kun väen väkisin pyrkii kaivamaan verta nenästään...

Tuttu tilanne...?

Vaikka onhan kavioliitto toki kaunis, sekä pääosin ihana ja iloinen asia. Se ottaa, mutta myös antaa valtavasti. Ei sitä oikeastaan voi edes sanoin kuvailla. Meidän liittomme Nuutin kanssa on ollut hyvä, onnellinen. Ei ihan helppo millään tasolla, mutta loppupeleissä hyvin pitkälti sellainen, mistä joskus haaveilin. Sellainen, jossa tuntee voivansa luottaa ja jossa myös tuntee toisen luottavan. En koskaan kuvitellut, että voisin tästä suuresta maailmasta löytää hevosen, joka häpeilemättä kaappaa omakseen koko pienen sydämeni.

Nuutti voi tällä hetkellä olosuhteisiin nähden ihan hyvin, kiitokset kaikille terveisiä lähettäneille! Olemme tehneet naksutinjuttuja kentällä, vaeltaneet pitkin peltoa maukkaimpien ruohomättäiden perässä ja käyneet maastossa pienillä kävelylenkeillä. Kuunnelleet lintujen laulua ja ihmetelleet ympärillämme puhkeavaa kesää. Nuutti on kavereineen nauttinut lämpimistä ilmoista ja viettänyt koko toukokuun ajan kuivia öitä ulkosalla. Hetkittäin elämä on aika kivaa - ja kohta alkaa laidunkausikin!

Kaavailin blogille sekä kaikille "oheistuotteille" (öö...), kuten Instagram, Facebook jne. toukokuuksi melko isoa muutosta, mutta menivät sitten vähän pasmat sekaisin tuon viimekuisen ell-tuomion vuoksi niin otetaanpa uutta yritystä kesäkuun puolelle. En ihan vielä tiedä miltä kokonaisuus tulee näyttämään, mutta tähän väliin pieni kysymys: olisiko oma heppainsta sekä -snapchat tyhmä idea? Snäppiä tässä vasta vähän opettelen, mutta halukkaat voivat toki lisätä kamuliksi. Nimi on niinkin kekseliäs kuin susannaniemi.

Kuvasta kiitos Jonnalle! Olisihan näitä ollut enemmänkin, mutta yritäpä muokkailla kun kone on taas ihan tukossa... Pitää varmaan sijoittaa uuteen piakkoin.

Eipä muuta, palaillaan taas! Toivottavasti hiljalleen vähän aktiivisemmin.....

18 kommenttia:

  1. Ihanaa, että teillä menee Nuutin kanssa vähän paremmin, toivottavasti Herra tervehtyy pian kokonaan :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se olisikin unelmien täyttymys... ❤️

      Poista
  2. Ei se oma hevosinsta ole tyhmä idea :) monilla on niitä ja itse seurailen niitä paremmin kuin ns. normi instoja :) Ja ite kans ollu nenä kii telkkaris toljottamassa mm-kisoja xD ei meinaa naapurit tykätä mun huutamisesta mutta saavat nyt kestää kisojen ajan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, kiitos! Nuudeli-insta pistetty pystyyn, katsotaan miten elo sen kanssa lähtee pyörimään... ;D

      Ja haha, oikein!!! Voi että, niin menivät nopeasti taas ne MM-kisat... Onneksi syksyllä lätkitään World Cup!

      Poista
  3. Ihana höpöttelypostaus, ihan kuin ennen vanhaan! <3 Tee vaan heppainsta, seuraan niitä enemmän ku "normaaleja"! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, tuli vähän sellainen nostalginen fiilis kirjoitellessakin!

      Heppainsta kyhätty, alan rempan jälkeen päivittelemään ;)

      Poista
  4. Suomi vie ja Tanska vikisee toivotaan! Täälläki siis lätkähulluja ;))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin siinä kävi! Vaikka aika kovan vastuksen kyllä antoivat, oikein yllätyin :o Harmi, että finaalissa Kanada vei...!

      Poista
  5. Mielelläni seurailisin Nuutin touhuja myös instasta käsin! Snäppiä en ole edes vaivautunut opiskelemaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, rupean päivittelemään heppainstaa heti rempan päätyttyä ;) Ja haha, mäki oon edelleen ihan pihalla Snäpin kanssa! Ehkä mä kohta opin... :D

      Poista
  6. Heppaig ehdottomasti hyvä idea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, kiva kuulla! Se on pystyssä ja valmiina kunhan palaillaan remppatauolta ;)

      Poista
  7. Ihana postaus! Tuttu tunne tosiaan tuo kun järki ja sydän haluaisivat eri poluille... :-D Heppainsta kuulostaa hyvältä idealta, snapchatin maailmaan puolestaan en oikein ole päässyt sisälle.

    Ja oli muuten hyvä peli tänään, lauantaina sitten vielä suurempi vaihde silmään ja toivottavasti lopulta kamppaillaan kullasta! Nämä kisat kyllä piristävät arkea, ja eikös pian ala Jalkapallon EM-kisatkin...? Siinä sitä vasta herkkua on ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja juu, eikös vain... Ihan kamalaa :D Heppainsta on pystyssä nyt, Snäpissä ehkä pitäydyn yhdessä tilissä!

      Hitsin kultakamppailu kun päättyi ihan vääränlaiseen lopputulokseen :( Noooo, onneks kisoja tulee. Ois vaan suonu pojille kullan noin upean putken päätteeks! Ja joo, jalkapallon EM-kisat alkaa ihan pian!!! En meinaa housuissani pysyä :D

      Poista
  8. Moikka!

    Olen jo pidemmän aikaa seuraillut sun ja Nuutin puuhasteluja ja olen niin surullinen tästä nykyisestä tilanteesta! Mutta toisaalta on ollut helpottava lukea ajatuksiasi näissä hankalissa vaiheissa, koska itse olen aikalailla samassa tilanteessa hevoseni kanssa.

    Hevoseni on tosin vasta 12 vuotias ja nyt jo joudun päästämään sen sinne ikivihreille niityille. Hevonen loukkaantui ja vuosi sitä on kuntoutettu ilman tulosta ja nyt oli aika tehdä se lopullinen päätös. Viimeinen vuosi on ollut todella raskas ja olo on jollain tapaa jopa helpottunut kun lopullinen päätös on viimein tehty.
    Meillä on enää muutama päivä tässä aikaa ja koitan parhaani mukaan nauttia vielä niistä ja tallille mennessäni yritän olla ajattelematta tulevaa, jotta pystyisin olemaan mahdollisimman rennosti hevoseni kanssa.

    Itsekkin aloin vähän liian aikaisin katselemaan uusia hevosia ja niinhän siinä kävi että puskaradion kautta minut pyydettiin erästä hevosta katsomaan ja ihastuin siihen samantien....
    Uusi hevonen muuttaakin luokseni vain viikko nykyisen poislähdön jälkeen.

    Vaikka olen todella iloinen uudesta ystävästä niin samalla koen syyllisyyttä siitä, ettei hevosten väliin jää ns. suruaikaa... ja jostain syystä pelkään sitä "mitä muutkin nyt ajattelee"... Mutta tiedänhän minä, että ei uusi hevonen vähennä niitä tunteita mitä tuohon nykyiseen on muodostunut. Ehkä siksi, koska prosessi on ollut niin pitkä olen jo surrut ison osan surtavista suruista etukäteen uusi ystävä on nopeasti tervetullut.

    Eläinten kanssa se on se yksi suurimmista vastuista osata päästä ne pois oikeaan aikaan. Omistaja yleensä osaa parhaiten lukea hevostaan ja kyllä sen sitten tietää kun on aika...
    Itse en halua odottaa niin kauaa kuin jotkut sanoo, että "sitten kun silmistä sammuu elämän ilo on aika lähteä" Silloin ollaan jo minun mielestäni liian myöhässä. Haluan että hevosella on viimeiseen päivään asti elämän iloa vielä jäljellä eikä sen tarvitse elää masentuneena. Kun hevosen silmistä näkee ettei kaikki ole hyvin voi se jo todella huonosti.

    Toivotan sinulle paljon voimia ja jaksamista! Olette saaneet Nuutin kanssa mennä ihanan pitkän matkan yhdessä ja uskon että olet Nuutille paras mahdollinen oma ihminen <3

    Niin kauan on elämää on vielä toivoa <3

    -Ronja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, kyllä nousi kyynel silmään tätä lukiessa... Kiitos kauniista sanoistasi ja valtavan suuret osanotot oman hevosystäväsi puolesta ❤️ Todella vaikeita hetkiä, mutta yritän aina ajatella, että näihin ovat johtaneet tuhannesti suurempi määrä niitä onnen ja ilon aikoja.

      Olen ihan samaa mieltä siitä, että elämänilon sammumisen odottaminen ei ole oikein. Aina loppuun ei tietenkään voi itse vaikuttaa ja meiltäkin on lähtenyt karvaisia ystäviä valitettavien ja taatusti kivuliaiden tapaturmien johdosta, mutta onneksi niilläkin on kaikki hyvin nyt - siellä jossakin.

      Mustakin tuntuu, että olen jo käynyt läpi eräänlaisen suruajan. Se vaikein on toki edessä niin kauan kun Nuutissa henki pihisee, mutta nyt tuntuu, että voi sen kuukauden takaisen ahdistuksen jälkeen taas hengittää. Uusi heppaystävä on mullakin mietintämyssyssä ihan vakavasti jo pelkästään sen takia, että pelkään hetkeä jolloin jään "yksin". Pelkään, että jos ei sitten ole painavaa syytä mennä tallille, koko touhu jää siihen. Ei ehkä lopullisesti, mutta en halua havahtua joskus 20 vuoden päästä siihen, että heitin puolet elämästäni hukkaan vain koska hetki olisi pitänyt tapella kipua vastaan. Mennä tallille vaikka hammasta purren koska siellä odottaisi joku, joka tarvitsisi sinua.

      Kiitos vielä kovasti ihanasta kommentista ja tsempeistä ❤️ Kaikkea hyvää myös sinulle uuden hevosystäväsi kanssa, toivottavasti te saatte viettää yhdessä monia, antoisia vuosia!

      Poista
  9. Voiko nuutilla ratsastaa

    VastaaPoista

Kommentit sekä postausideat ovat aina ehdottoman tervetulleita, kiitos kaikille :) Vastailen heti kun ehdin !