keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Tästä kesä voi alkaa!

Eiku... mikä kesä? Tainnut eksyä matkan varrella. Koululaisetkin kirmasivat lomille pipot päässä eikä tallilla toppatakki ollut viikonloppuna lainkaan liikaa. Kovasti puhutaan ilmaston lämpenemisestä, mutta kyllä silloin minun nuoruudessani oli niin kuuma, että hyvä kun ei karrelle palanut! Syksyllä kaikki olivat ruskeita kuin kahvipavut ja me ratsastajat erotuimme joukosta valkoisine jalkoinemme. Voi niitä aikoja...

Minä ja täysin normaali veljeni Ville metsämansikoinemme vuonna mikälie. Pitkähihaiset vaatteet tietenkin suojaamassa meitä paahteelta, köh.....

No, tänään on onneksi ainakin täällä eteläisessä Suomessa ollut ihan mukavan lämmin. Ei sentään mikään helle vielä, mutta välillä on ihan topissakin pärjännyt. Ehkä tämä tästä vielä kelienkin puolesta iloksi muuttuu! Pari viimeistä viikkoa on mennyt pienessä positiivisessa härdellissä, sillä meillä on poikaystäväni kanssa edessä muutto ensimmäiseen yhteiseen asuntoon ja roudattavaa on ollut vähän suuntaan jos toiseen. Tähän asti olen aina Mikkelissä ollessani majoittunut kolmen (tai siis kahden ja yhden entisen) poikamiehen kommuunissa, jossa meininki on välillä ollut kuin pikkupoikien kesäleirillä. Se on suurimmaksi osaksi ollut ihan hauskaa, mutta olihan tämä eroaminen ennemmin tai myöhemmin vähän väistämätön liike. Tekee kyllä varmaan itse kullekin hyvää päästä vähän vaihtamaan maisemaa ja nauttimaan omasta rauhasta, kyläilemäänhän pääsee sitten kun siltä tuntuu! Ja lupasipa tuo Miikka Nuutinkin selkään joku päivä kavuta, joten... sitä odotellessa ;)

Nuutin kanssa meillä on mennyt tosi hyvin. Edellisenä viikonloppuna se oli aika kankea ja vasen kinner turvotti, mutta liikkumaan päästyään kaikki palasi taas ennalleen. Kyllä sen vain vanhan hevosen kohdalla huomaa jos on joutunut muutaman päivän seisomaan (onneksi kuitenkin tarhaavat aamusta iltaan...) ja painotinkin tytöille, että Nuutti pitäisi ihan joka päivä jollakin tavalla liikuttaa. Hommasin heille yhden parin uusia apukäsiäkin mikäli aika on kortilla ja viime viikon säännöllisen urheilun jäljiltä vanha herra olikin viikonloppuna aivan loistava!

Lauantaina oltiin tunnilla ja ensimmäistä kertaa sitten parin vuoden takaisten treenien tuli pari kertaa sellainen tunne, että wau! Voimaa on taas tullut lisää. Tehtiin paljon takaosan väistätystä ja työstettiin laukkaa ensimmäistä kertaa muutamilla vähän pienemmillä volteilla. Hetkittäin rullaili tosi kivasti, jopa vasempaan. Ehkä ne takajalat hiljalleen sieltä heräilevät, muoto ainakin on päivä päivältä tasaisempi ja suu tuntuu koko ajan paremmalta. Harjoitusravi vain tuottaa edelleen hieman hankaluuksia..... En ymmärrä miten ihmeessä en osaa istua sitä yhtään! Tai niin, no... ymmärränhän minä, sekä hevoselta, että ratsastajalta uupuu vielä voimaa, mutta silti! Tuntuu ihan käsittämättömältä heilua kuin heinämies samaisessa kyydissä, jossa on joskus istuskellut kierrostolkulla ihan ilman vaikeuksia. Ja hevosenkin on saattanut antaa liikkua eteen. Kelatkaa sitä läppää, että joskus tasaisuus on oikeasti ollut meidän suurimpia vahvuuksiamme ja valttikorttejamme kouluradoilla kaiken maailman liitokavioiden seassa. Vaikka Nuutillakin oikeassa mielentilassa töppönen kyllä nousee niin tuomaritkin ovat monesti maininneet, että pisteet ovat tippuneen nimenomaan sellaisesta mukavan vaivattomasta vaikutelmasta. Siihen kun päästään takaisin niin lupaan taputtaa paitsi Nuuttia, myös vähäsen itseäni.

Pari viikkoa sitten Kaisa kävi ennen minua Nuudelin selässä ja vaikka tämä oli juuri se päivä kun se oli alkuun kuin rautakanki niin pehmeän ja kärsivällisen läpiratsastuksen jälkeen sain alleni hyvin liikkuvan hevosen. Seuraavista päivistä lähtikin taas huima nousukiito!

Sunnuntaina näitä wau-hetkiä tulikin sitten taas kahta enemmän. Ravissa tehtiin pieniä vauveliväistöjä (jotka muuten menivät tosi hyvin!) ja sen jälkeen lähdin aina keventäen ratsastamaan raviin vähän enemmän ilmaa. Ette kuulkaa usko miten mahtavia askeleita tuo tappijalka pariin otteeseen otti! Niin tarmokkaita ja hienoja. Laukassakin Nuudeli oli niin ihana keinuhevonen, etten oikein tiennyt miten päin olisin sitä kiitellyt. Kuvaajaa ei tietenkään tällä kertaa ollut mukana, mutta ensi viikonlopulle yritän saada! Jos vaikka jotain videoitakin rohkaistuisin taas pitkästä aikaa julkaisemaan...

Kyllä on ollut ihan suorastaan parhautta nämä viime viikot, vaikka postailuun pieni tauko nyt tulikin. Täysin saamaton en silti bloginkaan suhteen ole ollut, sillä olen väsäillyt tänne uutta raikkaampaa ulkoasua, joka toivon mukaan saadaan esille asap. Jospa se kesä tästä vaikka hiljalleen sitten ihan oikeasti alkaisi. Viimeistään kiitos tämän kuun viimeisellä viikolla, sillä silloin meikäläisellä on ensimmäinen pidempi loma!!!

"No jaahas sit se on täällä taas koko ajan kertomassa mulle kuinka hieno poika oon vaikka tiedän sen jo."

Mitä mahtavinta alkanutta kesäkuuta kaikille!
Joko te olette päässeet lomailun makuun?

9 kommenttia:

  1. mukava postaus :). Ihan kesäloman makuun ei olla vielä päästy, kun en edes tajua vielä että ei tarvitse palata koulunpenkille :'D. Ehkä pikkuhiljaa sen huomaa, kun tallilla on vielä iltamyöhään ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Haha, voi ei :D Nooo, kyllä se tosiaan siitä! Mäkin kyllä vähän kauhulla odotan mun tulevia lomia kun pelkään, että tosiaan pääsen siihen lomamodeen vasta viimeisinä päivinä ja sitten pitääkin heti jo palata takaisin sorvin ääreen... :D On tämä hankalaa!

      Poista
  2. Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen säähän myös meidän ilmastoa lämmittävän golf-virran kautta. Sulava jäätikkö heikentää golfvirran vaikutusta ja kylmentää Suomen säätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kiitos, tiedän - tuo nyt oli tuollainen "vitsi" vain... :)

      Poista
  3. Pääseekö Nuutti laitumelle ja onko sillä siis jo kokoaikaisesti tarhakaveri? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo pääsee ensi kuussa laitumelle :) Nuutti on Fonin kanssa päässyt yhteen silloin tällöin, mutta isompien tarhojen puutteessa eivät ole olleet yhdessä kokoaikaisesti. Maanantaina tuonne kuitenkin ollaan kyhäämässä uusia niin sen jälkeen pääsevät päivittäin!

      Poista
  4. Joo lomalla ollaan seuraavat 3kk! Tai no leiriavustajan hommia teen jonkun verran mutta ei tunnu työltä yhtään kun saa olla heppojen kanssa enemmän kuin koko muuna vuonna yhteensä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kuulostaapa kivalta! Tuo oli pienenä tyttönä aina omakin haaveeni, nyt vain tuo työ hieman haittaa harrastuksia... :D

      Poista
  5. Ensimmäisellä lomaviikolla en päässyt yhtään lomailun makuun, vaikka sää kävi pariin otteeseen kahdenkymmenen lämpöasteen yläpuolella. Nyt ilmat on taas viileämpiä, mutta lomafiilis alkaa tehdä tuloaan, joten jospa se tästä. :) Nuutti on kyllä niin ihana ja sun blogi on paras! <3

    VastaaPoista

Kommentit sekä postausideat ovat aina ehdottoman tervetulleita, kiitos kaikille :) Vastailen heti kun ehdin !