sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Voihan sanonkomikä...

Joskus vaan tekis mieli luovuttaa, viskata lapaset tiskiin ja kadota sitten jonnekin omaan mutaiseen koloonsa itkemään. Ei vaan kerta toisensa perään jaksais pettyä uudelleen ja uudelleen, ei kukaan jaksa. Miksei elämä vois olla helppoa? Edes välillä, vähän kauemmin kuin pienen hetken? Aina kun luulee, että asiat alkais taas sujumaan, niin matto vedetään jalkojen alta ja sitä lennähtää pyrstölleen. Ei se välttämättä pysäytä, mutta tuntuu kurjalta kuitenkin. Tekis vaan mieli riehua ja huutaa. Saamarin saamari.

Meillä oli tänään kotitallilla koulukisat, mutta eipä kovin pitkälle pötkitty. Syyn kaiketi arvannettekin. Miksi kaikki aina leviää käsiin? Miksi, miksi, miksi... Tässä ei ihan oikeesti oo mitään järkeä, ei elämässä eikä varsinkaan hevosen omistamisessa.......... !


Mä luulen, että on fiksumpaa päättää kirjoittaminen tältä erää suunnilleen tähän. Tuntuu, että tarvitsen aikalisän. Mun pitää ainakin ensimmäiseksi vähän rauhoittua. Mä en nyt tiedä onko tämä sitä samaa otj kinnerniveltulehduksen oireilua (tosin nyt laukka on hyvä, viimeksi tämän tulehduksen havaitsi juuri selkeiten siitä kun laukka oli "maahan sidottua". Tällä kertaa vain ravi jähmeää...), vai onko tämä joku ihan muu juttu muista syistä. En tiedä. Ota näistä nyt selvää piru vie...

Ei kai tässä muu auta kuin jatkaa kontaten eteen päin, ja katsoa josko sitä sitten vaikka joku päivä uskaltaisi taas yrittää jaloilleen ! On näistä vaikeuksista ja takapakeista ennenkin noustu, ehkä tulevalla viikolla olen viisaampi tämänkin suhteen.

Loppuun vielä pakko antaa suurta kiitosta tätä päivää piristäneille ihanille ihmisille (erityisesti Essille) sekä muille otuksille, eihän tästä olisi muuten mitään tullut... :) Vitsi meidän tallilla on kyllä ihan huippu yhteishenki, se on niin hienoa kun kaikki tsemppaa toisiaan ja myötäelää mukana niin onnistumisissa kuin vastoinkäymisissäkin. Olette mahtavia ! ♥

Yksi piristäjä: poni joka kuskasi mua pitkin tallin pihaa....... :) Oonko muuten aika landespeden näkönen.

51 kommenttia:

  1. Toivotaan, että kaikki kääntyy lopulta paremmaksi! Muistan itsekkin Voiton olleen saikulla pitkään, päästiin reenaamaan muutama viikko kunnes sille tuli Haava jalkaan. Ei mikään iso juttu, muttaa kaiken sen takapakin jälkeen se tuntui niin inhottavalle ja itkin vaan siellä tallissa:D Tsemiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kai sitä vaan pitää uskoa siihen että kyllä se aurinko aina lopulta paistaa vaikka miten synkältä näyttäis ! Voi :( Ei tosiaan tartte olla isokaan juttu kun herkässä mielen tilassa tuntuu tosi kurjalta !! Kiitos ♥

      Poista
  2. OOOOH NOES! Ihan harmittaa sun puolesta :S
    Toivottavasti taas selviää, että mikä vialla <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina jotain, äh ! Mutta juu toivotaan ♥

      Poista
  3. Tiedän tuon tunteen... Itse yritän pitää 23 vuotiasta pappa ponia kunnossa ja se ei aina ole ruusuilla tanssimista. Poni joutuu vähän väliä viikon tai pidemmäksi aikaa saikulle kun sen jalassa on jotain.. Ja sitten taas kuntoutetaan rauhakseen ja kun poni on taas kunnossa niin yleensä tulee taas jotain jalkaan...

    Toisaalta on tosi puudutttavaa hoitaa hullunlailla jalkaa ja koko ajan vain kuntouttaa uudelleen ja uudelleen, mutta mielestäni se on sen arvoista. Poni on sanut monia lisävuosia pysymällä kunnossa ja liikkumalla. Ja pappa tykkää kun sen kanssa tehdään jotain ja se rakastaa maastoilla. Pienenkin loman jälkeen se on hullun innoissaan taas menossa :)

    Välillä silti tuntuu ettei koko hommassa ole mitään järkeä, kun emme "edisty". Mutta pappa opettaa minulle kuitenkin päivittäin uusia asioita ja ilahduttaa minua. Välillä on rankkaa mutta taas aina kun menee hyvin se on kaksin kerroin hienompaa! :)

    Koita jaksaa painaa eteenpäin! :)

    http://edistysaskeleita.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih, uskon ettei ole helppoa ! Mutta oot kyllä oikeessa, kyllä se aina jotenkin kummasti on kaiken vaivan arvoista, niin paljon nää karvakorvat meille kuitenkin antaa... :)

      Kiitos, yritetään, ja tsemppiä myös teille pappaponin kanssa ! :)

      Poista
  4. Toivottavast selviäis, mikä on. Inhottavaa kyl, kun toisinaan tuntuu, et on hirveest kaikkii vaivoi munkii hevosilla :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta sano, ärr :( Voi hitsi... se on kyllä raskasta kun tuntuu että koko ajan on jotain. Tsemppiä teillekin !

      Poista
    2. Niin on,tosi raskasta :( Kiitos :)

      Poista
  5. Niin tiedän ton tunteen, elämä on!!! Tsemppiä kovasti, kyllä se onni aina lopulta kääntyy =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä, sais kyllä olla vähän ei niin tuttu tunne !! Kiitos, toivotaan... :)

      Poista
  6. Oo ihanat hiukset sulla! <3

    VastaaPoista
  7. Mä niin tiedän mistä sä puhut. Kun hevonen on ollut kipeenä pitkän aikaa ja oot hoitanut (tietenkin) sitä kuin kukkaa kämmenellä ja tehnyt hirveästi töitä, että saisit sen kuntoon, niin just kun alkaa vähän auringonvalo pilkistää niin eiköhän kaikki ala ihan alusta taas ja tulee kuraa niskaan oikeen saavista kaatamalla.

    Mut ei se vääryyksien miettiminen vaan auta mitään, tulee vaan pahempi mieli. Täytyy vaan osata miettiä niitä hyviä hetkiä mitä on ollut ja toivoa ja uskoa, että kaikki järjestyy. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä ;( Voi hitto miten syvältä tää osaakaan välillä olla. Joo totta, noi usko ja toivo on kyllä tärkeitä tässä puuhassa... :)

      Poista
  8. Voe sinnuu, tuli hirmuisen paha mieli puolestasi. Elämä on joskus tosi ärsyttävän vastoinkäymis-painoitteista ja epäreilua :/ Hirmuisesti tsemppiä sulle ja nuudelille, täältä teille ison halin tuulen mukana lähettelen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta virka :( Voi kiitoksia kovasti ♥

      Poista
  9. Voi tsiisus, eikö teidän vastoinkäymiset vois jo loppua... Tuntuu että Nuutilla on koko ajan joku :/ Toivottavasti tää ei oo nyt mitään vakavaa tai pitkään kestävää... :) tsemppiä kuitenki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No älä muuta sano... ottaa päähän :( Mutta juu toivotaan näin, kiitos ♥

      Poista
  10. toivottavasti syy selvii, tsemppiä !

    VastaaPoista
  11. Voi sua :( Tiiän ton tunteen!

    VastaaPoista
  12. Voi ei :c ! Tsemppiä sulle, tosi harmi tollane :/ en voi ees kuvitella tota sun vitutuksen määrää !

    hyvä tallihenki oikeesti auttaa aina ! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo vitutuskäyrä on kyllä aika korkeella nyt... :( Mutta kiitos tsempeistä ♥

      Ja hyvä tallihenki on tosiaan ihan kullanarvonen juttu, sekään ei oo ihan itsestäänselvyys niin pitää muistaa arvostaa :)

      Poista
  13. Kylläpä teitäkin nyt koetellaan :( Meillä vähän samat fiilikset tällä hetkellä. Hevonen on juuri toipunut jännevammasta, ehdin sitä tuossa ehkä 3 kuukautta ratsastaa kunnolla. Pari viikkoa sitten startattiin meidän ensimmäinen yhteinen helppo a ja hevonen oli niin huippu! Koko radan vaan leijuin jossain pilvissä. Sitten toisessa laukassa se jostain syystä kompuroi ja sen jälkeen laukka tuntui köpöltä. Se tippui raville ja ravissa hevonen sitten ontui. Se rata olikin sitten siinä. Aluksi ajattelin, että no ehkä se on vaan joku venähdys ja hevonen sai viikon kävelylomaa niin että vaan kylmättiin jalkoja. Toivoin että ontuminen olisi hävinnyt mutta ei... Huomenna siis klinikalle, saa nähdä mitä siellä sanotaan.

    Joten I feel you sis ! Voimia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei hitto, ei oo todellakaan kiva tilanne teillä... ;( Turhauttaa varmaan aika pirusti. Toivon mukaan saatte klinikalla lohdullisia uutisia !

      Kiitos, ja kovasti voimia sinnekin ♥

      Poista
  14. mitä oikeen kävi ?:/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis ei tässä oikein mitään varsinaisesti käynyt, Nuutti vaan oli eilen taas huonona... :( En tosiaan tiedä onko tää tota samaa ongelmaa vai jotain muuta... ;s

      Poista
  15. Voi Susi... <3 Jotenkin tuntuu surulliselta katsoa sun kaunista hymyä kun tietää miten paljon huolta sen taakse kätkeytyy. Oot niin vahva, te selviitte Nuutin kanssa yhdessä läpi ihan mistä vaan. Halit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi... kiitos ihanasta kommentista ♥

      Poista
  16. voi hitto... :s hevosen omistaja ei kyllä helpolla pääse... tsemii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppa muuta, tää on ihan hullujen hommaa. Kiitos ♥

      Poista
  17. Etkö enää tykkää hevosista tai Nuuttista!??!?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään, harmi kyllä... :D Sehän se ongelma tässä vähän niinku onki ! Ois helpompaa ku harrastais jotain ihan muuta, vois säästyä monilta murheilta... :)

      Poista
  18. Sulla on aivan ihanat hiukset! Ps. tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, voi ku oiski :D Kiitos ♥

      Poista
  19. Dislike. :( Me ollaan tässä juuri perheen kanssa keskusteltu hevosen hankkimisesta ja mietitty aika huolella myös niitä huonoja puolia. Keväällä oltais ostettu yksi tamma, joka tiedettiin entuudestaan, mutta se jouduttiinkin ähkyn takia lopettamaan ennen kuin ehdittiin kauppa tekemään. Siinä vaiheessa kyllä sai aika hyvän muistutuksen siitä, mitä voikaan sattua ja miten äkkiä tilanteet muuttuu. Rankkaa, mutta kai se on sen arvoista. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että miten kurja juttu... :( Tosiaankin, mitä vaan voi käydä... Mutta juu, kyllä tää yleensä lopulta on kaiken vaivan arvoista. Ei kai tätä muuten jaksais... :) Kiitos ♥

      Poista
  20. voi ei:( toivotaan ettei oo mitään pahempaa ja tsemppiä sinne päin!

    VastaaPoista
  21. Et oo landespeden näkönen :D Voi suaa <3 Miksei teidän vaikeudet nyt vois jo ottaa loppuakseen!! Voimii <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paitsi vähän... :D Mutta juu älä muuta virka, ketuttaa kyllä... Kiitos ♥

      Poista
  22. Mä voin niin samaistua suhun!:< Mulla vuokralla 17 v. lv-ruuna jolla on vuoronperään selkä ja takajalat kipeänä. Muutama vuosi sitten poika sai potkun oikeaan takajalkaansa josta seurasi lihaksen lähes kokonaan repeäminen. Koskaan tuo ei ole kunnola parantunut, mutta kestää normaalia käyttöä. Tänä kesänä laidunkaverin kanssa pieni kina aiheutti potkun samaan jalkaan, tällä kertaa vain pintanaarmuilla, mutta taas alkoi oireilemaan kunnolla. Ja selkään kun osuu vähänkin kylmää niin avot, kosketusarka selkä...:< Tsemppiä teille! Toivotaan että Nuutti paranis, ootte niin älyttömän söpö pari:3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikää, vitsi miten ikävää... :( Voi kiitokset ♥ Ja tsemppiä kovasti teillekin vuokriksesi kanssa !

      Poista
  23. elämä on niin epäreiluu :( mullakin tällä hetkellä kolme hevosta, joista kaksi on saikulla ja yhdelläkin juuri imppari etusessa niin että on ep... toivottavasti siis on vain imppari. Ainakin haava kyseisestä jalasta löytyi... Kyllä osaa harmittaa! Tsemppii teille, ootte niin upee kaksikko <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hitto... :( Tää on niin tätä... Toivottavasti sillä yhdellä tosiaan olis vaan nopeesti ohi menevä imppari ja pääsisitte sitten edes sen kanssa työskentelemään. Kiitos kovasti ja paljon tsemppiä teillekin ♥

      Poista
  24. voisitko tedä postauksen missä kerrot kaikista sun kuva asetuksista eli millä asetuksilla otat kuvia jne:)Ellei sulla oo jo sellasta:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. http://puoliverinenprinssi.blogspot.fi/2013/08/laakso-1-48-ja-pienta-hopinaa.html, tossa on ainakin jotain valokuvauksesta ja käyttämistäni asetuksista :)

      Poista
  25. Nuo kinnerjutut on kummallisia, koska meilläkin välillä ravi on kutakuinkin ok, mutta laukka jämähtää ihan paikallaan, joskus könkkää ravissa ihan ep:na ja haluaa ominpäin nostaa laukkaa. Ota noista sitten selvää (toivoo hiljaa mielessään että meillä ja teilläkin olis vaan kinnerpatit vaivana) mikä se lopullinen syy on... t. Tanja & Locsu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höh, meillä vähän sama juttu... ;( Vitsi tää osaa olla niin stressaavaa. Ja tosiaan mietityttää koko ajan että onkohan siellä jotain "isompaakin" vielä taustalla. Mua nyt jotenki pelottaa toi vasen etunen, että jos toi otj kipuilu on rasittanu sitä... Mut joo ei auta ku toivoo parasta !!

      Poista

Kommentit sekä postausideat ovat aina ehdottoman tervetulleita, kiitos kaikille :) Vastailen heti kun ehdin !