torstai 11. kesäkuuta 2015

Elämä voittaa


Tämä kuvakulma saa taatusti jokaisen hevosen näyttämään fiksulta kuin mikä.

Olen viime viikon lopulta ollut tulehtuneen ongelmahampaan poiston vuoksi antibioottikuurilla ja veto on ollut ihan pois. Lauantaina vasen poski rupesi turpoamaan (onneksi särkylääke laski sitä hieman niin, ettei tarvinnut palloilla Finnderbyssä pussi päässä...) ja sunnuntaina näytin jo ihan mukiloidulta. Hyvä kun ihmiseksi tunnisti.

Tänään on ensimmäistä päivää ollut sellainen olo, että kyllä tämä elämä todella taitaa voittaa. Niin se on tähän mennessä tehnyt aina ennenkin. Nuutti on oman puolikuntoisuuteni vuoksi saanut vähän lomaa sekin, mutta liikkunut silti joka päivä vähintään kävellen. Tänään kävimme metsässä kiipeilemässä ja laukkaamassa tien päässä olevaa hiekkamäkeä. Normaalisti heppanen painelee sen ihan siivosti, mutta tällä kertaa ensimmäinen pätkä viiletettiin komeassa pukkilaukassa. Onneksi vauhtia oli sen verran, että loikissa ei edes tasamaalla ennen ja jälkeen mäen ollut suuria vaikeuksia keikkua, mutta yksi kynsi tuossa hötäkässä kyllä katkesi. Juuri se kaikista pisin ja hienoin, tietenkin. Nuutti ei ollut yhtään pahoillaan vaikka vähän yritin sitä torua - höyrysi vain, mokoma, intopiukkana uudelle kierrokselle.

Ratsastusten jälkeen tallilla on näin kesäisin helppo kuluttaa aikaa tuntikaupalla ihan vain oleskellen. Aurinko lämmittää, eikä tee mieli kiirehtiä vaikka toisinaan ehkä pitäisikin. Sitten sitä havahtuu miettimään, että miksi? Minne sitä aina pitää olla juoksemassa? Kaikkialle ja silti usein ei niin mihinkään.  Vähemmälläkin hosumisella yleensä ehtii. Tallilla on hyvä pysähtyä, hengittää ja nauttia. Elämä on tässä, juuri nyt, eikä sitä saisi unohtaa kiireen tai ahdistavien ajatusten alle. Voi miten ihana onkaan makoilla pitkin pihoja ja pellonreunoja samalla kun hevosystävä omassa elementissään häärää turpa ruohikossa eikä suo ajatustakaan sille mitä tapahtuu huomenna tai viikon kuluttua. Se on niiden elämässä merkityksetöntä - aikaa, jota ei ole olemassa. On vain hetki, ja siinä hetkessä kaikki. Ihmisenä velvollisuudet sekä muut elämän kiemurat valtaavat usein tilaa huolettomuudelta, mutta silloin tällöin on pakko - tavalla tai toisella - päästä nollaamaan kuuppansa ihan kokonaan. Onneksi mulla on Nuutti, sen kanssa hilluessa unohtuu jopa tyhmä hammassärky.

"Nii no hyvä mut mä en ainakaa tee semmosta nollaamista ku oon mieluummin täys kymppi ihan koko ajan."

Iltasella suoritettiin Sofian kanssa vielä pienet photoshootit ja oikeastaan palasin kotiin ihan hetki sitten - meikit mukavasti ympäri naaman levinneinä, mekko Nuutin pusuista tahriintuneena. Näistä lisää huomenissa... !

12 kommenttia:

  1. multaki poistettii viisaudenhammas joku viikko sitte ja vitsi se sattu! vielki on vähä kipee.. mut sentää ei ehkä tartte valvoo öisin hammassäryn tai päänsäryn takii enää sit ku tää on parantunu :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts, voin uskoa ! Ei oo todellakaan mitään herkkua toi hammasten kiskominen tai hammaslääkärivisiitit noin muutenkaan... :D Toivottavasti tosiaan pääsit säryistä !

      Poista
  2. Ihana postaus! Mä huomaan myös välillä kiireinä aikoina, että tallilla tulee ikävästi vähän väliä vilkuiltua kelloon, vaikka mitään todellista hätää ei sieltä pois edes olisi... Siihen juoksemiseen vain tottuu ja mielessä on aina miljoona asiaa mitä pitäisi vielä saman päivän aikana ehtiä hoitamaan. Ehkä se pyykin pesu tai muutama puhelinsoitto voisi hetken odottaa?

    Olisi muuten kiva lukea enemmän näistä teidän mäkitreeneistä. Millaisissa paikoissa kiipeilette, kuinka paljon/pitkäkestoisesti yhdellä kertaa jne. Oma kopu tarttis vähän peppulihaksia, mutta en oikein tiedä miten niitä näiden mäkien avulla kannattaisi kasvatella...

    P.s. Tuon vikan kuvan kuvateksti <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just toi !! Sitä aina miettii et ääh sitä ja tota pitää ehtiä tekemään ja sit unohtaa elää siinä käsillä olevassa hetkessä. Ihan turhauttaa ajatella... :D

      Kiitos postausideasta, pitääkin toteuttaa ! Vaikka ei mekään aina järin "suunnitelmallisia" olla... ;)

      Poista
  3. sun blogi on mun lempi blogi ja laulettiin tota laulua meidän kevät juhlassa koulussa ku oon musa painokkeisella luokalla:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, kiva jos tykkäät ! Ja hei ihanaa, toi on mun mielestä niin piristävä biisi :)

      Poista
  4. Ihana Nuutti. :) Oppisipa sitä tosiaan itsekin elämään hetkessä ja nauttimaan elämän pienistä iloista kuten muut eläimet. Oma työviikkoni on ollut ihan kamala ja välillä olen talliltakin joutunut soittelemaan pomolle/asiakkaille. Ahdistaa, kun ei pääse irti arjesta edes siellä, missä se normaalisti onnistuu helpoiten. Tänään laitoin puhelimen kylmän viileästi kiinni siksi aikaa kun olin tallilla ja soittelin sitten vastaamatta jääneisiin puheluihin vasta kotona. Pitänee toteuttaa tätä toimintamallia useamminkin.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanos muuta !! Mut hei vähän hyvä toi kännykkä kiinni, pitäis varmaan tehä itekki ! ... ellei sit menis siihen et miettii koko ajan yrittääkö joku tavottaa. On tää vaikeeta... :D

      Poista
  5. Asiaa, kuomaseni!

    VastaaPoista

Kommentit sekä postausideat ovat aina ehdottoman tervetulleita, kiitos kaikille :) Vastailen heti kun ehdin !