keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Se on helppoo ku sen osaa

Jaahas, taas on vaput juhlittu ja pienoisen uupumuksen jälkeen elävien kirjoihin selvitty! Jos ei ihan kokonaan niin ainakin siinä määrin, että tiistaina työviikon alkaessa pääsin ylös vuoteesta enkä joutunut lavastamaan omaa kuolemaani. Kello soi neljältä, matkan alkajaisiksi nautittu makuvesi maistui vessanraikastimelta ja puoli kahdeksan maissa Helsingin suloisessa aamuruuhkassa istuessani laskin päiviä lomaan. Ensi viikolla olen vapaalla keskiviikosta sunnuntaihin, sitten on kuun lopulla helatorstain sekä lomaperjantain ansiosta pitkä viikonloppu ja kesäkuussa saan lekotella kokonaisen viikon. Sinnittele, sinnittele. Minulla on oikeasti tosi kiva työ, mutta sen sijainti nykyiseen elämäntilanteeseeni nähden vain on täysin väärä ja vähitellen rupeaa ihan toden teolla ottamaan voimille tämä jatkuva reissaaminen sekä ennen kaikkea Nuutin ikävöiminen.

Onneksi viikonloppu sisälsi taas kerran niin ihania hetkiä, että ehkä niiden antamalla voimalla nämä muutamat päivät jotenkuten jaksaa. Nuutti on ollut edelleen ihan huippu, liikkunut jatkuvasti paremmin ja tehnyt hommia nöyränä kuin mikä. Kevään villit taitavat olla aika pitkälti takanapäin - joskin perjantaina vähän koikkaloikkailtiin. Mutta aika viattomasti vain, ja sekin voidaan pistää ihan sään piikkiin. Räntää (tai oikeastaan kaikkea vedestä rakeisiin.....) tuli välillä vaakatasossa ja herra herkkäpoika oli sitä mieltä, että hän ei voi kulkea kuin yhteen suuntaan: pois. Heti sateen laantuessa kuitenkin päästiin taas samalle aaltopituudelle ja suoriuduttiin hölkkäilyistä kunnialla loppuun saakka.

Lauantaina oltiinkin sitten jännän äärellä kun meillä ei tavalliseen tapaan ollutkaan tuntia vaan heppanen sai selkäänsä itse valmentajamme Kaisan. Tätä oli odotettu! On aina mielenkiintoista katsella hevostaan jonkun osaavamman alla ja yrittää silmä kovana kahmia kullanarvoisia vinkkejä siihen omaan tekemiseen. Maan tasaltakin voi oppia vaikka ja kuinka paljon, siksi tykkäänkin viettää kentän reunalla aikaa muiden menoa tiiraillen. Sama se, suhaako silmien edessä se maailman terävin huippu vai kourallinen alkeiskurssilaisia - mahdollisuus kehittyä leijuu ilmassa kaikkialla.

"Vastaa äiskä rehellisesti: joudunko mä oikeesti hommiin?"

Kaisa ratsasti Nuuttia aika pitkälti suurilla ympyröillä, kokeili muutamat väistöt ja haki hevosta rehellisesti läpi koko kropastaan. Hän painotti, että sen kanssa on tosi tärkeää saada se jatkuvasti hakemaan kohti ohjaa ja tuntumaa, sillä - kuten olen täällä jo maininnutkin - Nuutilla on taipumus tulla kaulastaan vähän liian ylös ja jäykistää niska niin, että koko hevonen menee ikään kuin lukkoon. Tällöin suu on levoton ja satulassa vaikea olla. Kun hevonen liikkuu takaa eteen, selkä ylhäällä ja kaula viimeisenä niittinä rehellisesti oikein päin, sen ratsastettavuus paranee ja homma helpottuu. Koska niinhän se menee: mikään ei voi toimia jos mikään ei toimi ja kaikki voi toimia vain jos kaikki toimii. Hyvin loogista ja teoriassa tosi simppeliä, mutta käytännössä... noh... ei aina niin yksioikoista.

Onneksi apu on lähellä ja paluu ruotuun sen myötä hyvässä vauhdissa. Olin tosi onnellinen kun näin miten hyvin Nuudeli Kaisan kanssa liikkui ja miten nätisti hän hevosta ratsasti. Ei sillä, ettäkö olisin mitään muuta odottanutkaan, mutta silti. Sitä oli ilo katsoa. Heppasen kanssa ei aina ihan kaikilla (ammattilaisillakaan) ole ne kuuluisat kemiat kohdanneet ja se - kuten varmasti moni muukin kaviokas - jakaa mielipiteitä aika vahvasti. Osa pitää kovastikin, osa ei kokeiltuaan mielellään nouse selkään enää toista kertaa. Syitä on varmasti yhtä monia kuin ratsastajiakin, mutta päällimmäisenä niistä kenties se, että Nuutti on oikeasti vähän herkempi mitä moni luulee. Se - vaikka tavattoman kiltti onkin - osaa oikeasti kieltäytyä tekemästä yhteistyötä jos sitä tauotta prässää tai on kädellään kova. Ja se on mielestäni siltä ihan luonnollista. Kuin myös se, että jos hevosta ei päästetä liikkumaan milliäkään, mutta käsketään silti tekemään jotakin muuta kuin olemaan aloillaan, sen ainoa pakokeino on nousta kohti taivasta. Nuutti ei koskaan ole ollut paha tai ilkeä, mutta olen silti monet kerrat pikkulikkana itkenyt kun valmentaja käskee palauttamaan koko elukan tai sanoo sitä luupääksi vain koska se ei ymmärrä mitä siltä halutaan ja ahdistuu.

En myöskään ole koskaan ymmärtänyt sitä, että vain ilmoitetaan hevosen olevan huono tai epämiellyttävä, kun huomattavasti tärkeämpää olisi pohtia miksi se on huono ja miten sitä voisi korjata paremmaksi. Jokainen osaa huutaa kentän keskellä "ratsasta paremmin", mutta tuntuu, että vain kourallinen jaksaa selittää mitä pitää tehdä, jotta tosiaan voisi ratsastaa paremmin. Kaisa onneksi kuuluu tähän kouralliseen ja antaa meille avaimia sen sijaan, että vain kertoisi mitkä ovet meiltä ovat lukossa. Sen kun usein näkee ihan itsekin.


Aivan ihania kuvia Nuudelista, eikö totta? Poika oli niin hienona, että ihan meinasi mennä roska silmään kun sitä ihastelin. Siellä se puksutteli korvat keskittyneesti heiluen eikä välittänyt tuon taivaallista ulkona riehuvasta hirmutuulesta, joka paukutteli maneesin kattoa niin, että pelkäsin sen irtoavan. Kaiken maailman omista hölmöilyistään huolimatta Nuutti on pohjimmiltaan aika viisas pieni eläin ja vaikka aina manaan kuinka sen touhuja saa hävetä silmät päästään niin kyllä siitä oikeasti saa olla ylpeä paljon useammin. Mamman hassu mussukka, on se vain niiiiin rakas 


Tämä olisi ollut varmaan ihana kuva jos allekirjoittanut olisi osannut tarkentaa kohteeseen...

Mitä parasta alkanutta toukokuuta kaikille!
Ovatko teidän hevosenne viime aikoina päässeet hikoilemaan ammattilaisen alle?

21 kommenttia:

  1. Noh, ei ehkä ammattilaisen, mutta huippuhyvän hyppääjän kanssa esteille! Itse en polvea korkeampia hyppää, mutta voi sitä riemun määrää kun rata nousi metri kymppiin. Löytyi mun pojasta ihan uusi vaihde! Se on aina niin katkeransuloista. Ihanaa, että oma hevonen nauttii ja toimii noin hienosti, mutta samalla kyllä ottaa päähän, ettei itse saa sitä toimimaan lähellekkään sitä tasoa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, ihanaa! Ja joo, älä muuta sano, mä aina mietin samaa... Ei tiiä pitäskö itkee vai nauraa ku tajuu mitä kaiken maailman nappuloita siinä omassa hepassa onkaan :D

      Poista
  2. Olipa mukava yllätys tulla pitkästä aikaa käväisemään sinun blogissa ja todeta, että Nuutti vain komistuu mitä enemmän vuosia tulee mittariin :)

    VastaaPoista
  3. Kun ensimmäisen ratsastuskuvan näin niin meinasi suu loksahtaa auki! Sulla on aivan upea hevonen!!! Ja huomaa sieltä vielä ne vanhat estehevosen raamitkin;) oon seuraillu teidän touhua jo varmaan 4 vuotta(?) ja upeaa katsoa miten olette taas jaksaneet nousta ylös vaikeuksien keskeltä:) kaikkea hyvää sulle ja nuudelille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta sano! ❤️ Kiitos kovasti Emmi ja ihanaa, että olet jaksanut seurailla meidän puuhia noin kauan! :)

      Poista
  4. Wow!!! Nuutti se vaan komistuu komistumistaan 💗

    VastaaPoista
  5. Hahah ei menny meillä Nuutin kaa sillo iha yhtä hyvin 😂😂😂 Outo heppa 🐴

    Ameeba oli eilen yhen Saksan huippustarban alla ja pomppi kepeesti 140-150 tehtävii! Olin vaa et oko mul on ihan kiva heppson 💜

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nooooo mutta siitä on jo aikaa, Nuutti on aika erilainen nykyään! Outo, mutta eri tavalla 😂

      Voi A! ❤️ Mut hei ette te voi kutsua sitä Ameebaks!!! Sillä pitää olla joku kaunis prinsessanimi!

      Poista
  6. Onnea on opettajat, jotka selittää, miten tehdään paremmin ja miksi pitäisi tehdä paremmin! Onneks multa itseltäni löytyy tällainen opettaja❤ Nuudeli menee tosiaankin hienosti, poika on niin rennon näköinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näinpä, valmentajalla on väliä! Ihana kuulla, että myös sulla on loistokoutsi :) Nuutti oli kyllä niin hienona ❤️

      Poista
  7. Meillä käy useamman kerran kuussa läpiratsastaja, joten heppa pääsee aika usein ammattilaisen alle. Hienoja kuvia Nuudelista :) Ja tuo viimeinenkin vaikka on epätarkka, siinä on silti jotenki sellaista "taikaa".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hyvä, on varmaan mukavasti avuilla koko ajan! Kiitos, mustakin siinä on jotenkin kiva tunnelma :)

      Poista
  8. Niin hienon näköstä 😍😍😍 Nuutti on kyllä ❤️

    VastaaPoista
  9. Vautsi, tosi hyvältä näyttää! Nuutti on kuin viini - paranee vaan vanhetessaan ;-)

    VastaaPoista
  10. Niin hieno Nuutti! <3

    VastaaPoista
  11. Upea Nuutti!❤ Sinulla on laadukas blogi, jossa on aina mielenkiintoisia postauksia upeilla kuvilla, kiitos blogistasi!❤

    VastaaPoista

Kommentit sekä postausideat ovat aina ehdottoman tervetulleita, kiitos kaikille :) Vastailen heti kun ehdin !