tiistai 31. joulukuuta 2013

Kiitos ja näkemiin 2013

Viimeistä viedään ja on aika koota yhteen vuoden 2013 fiilikset. Vaan mitäpä sitä tähän sitten oikein sanoisin...? Miten osaisin hyvistä hetkistä alleviivata ne kaikista parhaimmat, ja huonommistakin muistaa ne mitkä osaltaan minua ihmisenä kasvattivat?

Meillä tuli Nuutin kanssa täyteen tänä vuonna kuusi yhteistä vuotta, ja vietettiin jälleen ihan mahtavia hetkiä. Joka päivä mä huomaan rakastavani tuota hevosta aina vain entistä enemmän, ja toivovani tämän onnen kestävän ikuisesti. Blogiarkistossa seikkaillessani poimin tähän muutamia kuvia meidän vuoden varrelta...

Tuuppailua helmikuussa. Kuvassa näkyy hepalle tammikuussa leikkaamani kamala pottatukka, hahaa... onneksi harja on kasvava luonnonvara...
Talutusretkellä kesäisenä iltana ja herkkuja hamuava pikkuorava.
Pellolla hölkkäilemässä maaliskuussa, kummallakin kivaa... :)
Heinäkuinen uittoreissu.
Tää on niin meidän juttu ! Varusteitta menoa huhtikuulta.
Kaunis poika viime kuussa.
Pellolla kesän alussa, heppa oli vähän pinkeänä... :)
Iloinen pallomaha näyttää, että kyllä lähtee !
Pikku pomppuja syyskuulta.
Alkuvuoden tuuppailuista tämäkin. Vakavasti otettava kouluratsukko............
Kesän parhaita juttuja :)
Sänkipellolla elokuun lopussa.

Välillä sitä ruusuilla tanssiessaan unohtaa, että niilläkin on piikkinsä. Alkuvuosi sujui suhteellisen huolettomasti, mutta loppukesästä Nuutti luultavasti sai laitumella potkun jalkaansa ja klinikka kutsui. Hevonen ei ontunut, eikä jalassa ulkoisesti mitään näkynyt, mutta selkään tunsin ettei kaikki ole kohdallaan.

Yksi kesän ihanimmista illoista, vaikka huoli Nuudelin tilanteesta olikin suuri. Ehkä sitä siksi osasikin nauttia tästä niin täysillä...?

Elokuun lopulla käytiin Hyvinkäällä, meidän luottoeläinlääkärimme luona, ja raastava epätietoisuus päättyi kun Nuutin diagnoosina oli otj kinnerniveltulehdus. Jalat kuvattiin, ja kyseisestä kintereestä löytyi pieni luunsiru, jonka ei kuitenkaan pitäisi millään tavalla treenikäytössäkään haitata. Sitä kautta oli ainoastaan päässyt niveleen tulehdus. Samalla tsekattiin myös oikean takasen vanha hankosidevamma sekä vasemman etujalan jänne, joka on myöskin vanhan tukisidevamman seurauksena hieman koholla.

Nuudeli klinikan pihassa. Ajoin muuten tänä vuonna ensimmäistä kertaa hevonen kyydissä !

Syyskuussa päästiin jälleen palailemaan liikutuksen makuun, ja oli ihan mahtavaa tuntea satulan alla se Nuutti, jonka minä tunsin. Sitä tunnetta ei voi sanoin kuvailla, teki vain mieli itkeä. Onnesta, helpotuksesta... siitä, että mulla oli maailman paras hevonen.

Ensimmäiset ratsastelut saikun jälkeen.

Ei tämä loppuvuosikaan täysin ilman vastatuulen puuskia sujunut, mutta tähän vuoristorataan on näiden elukoiden kanssa pakko tottua. Kokonaisuutena vuosi 2013 ei todellakaan ollut meidän vuotemme, mutta ehkä me tarvittiin tätä? Aikaa ihan vain rennosti harrastellen, toisiimme yhä paremmin tutustuen. Silti olen tavallaan helpottunut, että kohta pääsee taas kerran "aloittamaan puhtaalta pöydältä". Se tuntuu hyvältä.

Toivon, että ensi vuonna päästään Nuudelin kanssa oikeasti kiinni siihen tavoitteeseen, minkä meille saikun jälkeen hieman varoen asetin: kohti kuntoa, missä oltiin vuosi-pari takaperin. Samalla olisi mukavaa tehdä paluuta kilparadoillekin, edes seuratasolla. Uskon että Nuuttikin pitäisi siitä. Se rakastaa esiintymistä, ja tietenkin sitäkin enemmän vauhdikkaalla kunniakierroksella silmäkulmassaan vilkkuvaa ruusuketta... ;)

Tämä kuva on kesältä 2012 ja tähän haluan takaisin !!! Katsokaa mitkä vatsalihaksetkin hepalla ;)

Ennen kaikkea toivon kuitenkin sitä, että vuosi 2014 tuo mukanaan runsaasti onnellisia ja huolettomia hetkiä, sekä osaltaan myös muutoksia. Luvassa on takuuvarmasti paljon kaikkea kivaa ! Rakettien paukuttelu on näemmä täällä jo aloitettu, joten taidan minäkin tästä tietokoneen ääreltä painua uuden vuoden viettoon... :) Oikein mukavaa iltaa sekä menestyksekästä uutta vuotta 2014 kaikille, toivottavasti te lukijat jaksatte keikkua matkassamme yhä edelleen ! ;)

P.S. Nuudelin viime aikaisten kuulumisten kanssa piti vielä ennen vuoden vaihdetta palailla, mutta en onnistunut kertomaan niitä tähän kovinkaan lyhyesti, joten saavat jäädä seuraavaan postaukseen... Sen verran voin sanoa, että rahan menoa ei voi estää. Mutta mihin muuhunkaan mä sitä käyttäisin? :o Niin... enpä ole pahemmin ehtinyt edes miettimään...

27 kommenttia:

  1. Tää oli ihana postaus! mikä kamera ja objektiivi sulla on? Ja millä muokkaat näitä kuvia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ! :) Kamerana toimii Canon eos 60d ja obbana pääasiassa Sigman 70-200mm f/2.8, kuvat muokkailen Photoshopilla (CS5).

      Poista
  2. Kertoisitko vähän tuosta hankkarivammasta ja jännevammasta lisää, koska tullut, kauan paraneminen kesti, mitkä prosentit, kuinka lisäsit liikuttamista ym? Mulla kans hepalla viimetalvena tullut ojentajajännevaurio joka on jo paranneltu, mutta heinäkuussa menikin sitten oej hankkari yläkiinnityskohdasta ja sitä parhaillaan parannellaan ja ihan sujuvasti onkin mennyt. Kaikki tieto kuitenkin näistä on aina tervetulleitajoten siksi kysyin :)

    Oikein hyvää uuttavuotta sinulle ja läheisillesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Prosentteja en valitettavasti muista, voin huomenna kysyä äidiltä josko muistaisi tai jos löytäisin vanhoja papereita klinikalta ! Oli kuitenkin aika suuri vaurio, Nuuttihan sai leikkausten jälkeenkin vielä kuoppatuomion... Jatkettiin kuitenkin kävelyä kesän yli ja syksyllä palattiin klinikalta iloisten uutisten kanssa. Yhteensä talutellen meni varmaan vuoden verran, siihen sitten päälle vielä toipuminen normaaliin liikutukseen. Aloitettiin ihan muutamilla ravisuorilla, sitten tosi hitaasti asteittain lisättiin suorien määrää. En muista milloin otettiin mukaan laukkaa, mutta kyllä tossa ravaillessa varmaan pari kuukautta meni. Samalla kun ruvettiin ravissa menemään myös vähitellen kulmien läpi, niin otettiin muutamia suoria laukkaa. Ja käveltiin _paljon_, niin monta tuntia kuin päivästä vaan liikeni :D Niin ja pohjista oltiin tosi tarkkoja, mieluummin liian kovalla kuin pehmeällä, ja jos kentällä / maneesissa oli uria niin ei siellä liikutettu. Hitsi kun olisin tuolloin jännevammojen aikaan pitänyt jotain tarkkaa päiväkirjaa niin olisi tosi hyvä näin jälkikäteen lueskella !!

      Kiitos samoin ja paljon tsemppiä teille heppasi kanssa, toivottavasti paraneminen menee putkeen ! :)

      Poista
    2. Olis kylä tosi mukava jos saisit selvitettyä ne prosentit vielä. Kiitos kuitenkin tästä vastauksesta. Tietää nyt vähän myös mitenkä toimia jatkossa. Meillä onneksi ollaan jo siinä vaiheessa että saadaa ravailla jo pieniä pätkiä, toki jalka on alkanut taas hiukan lämmittää niin täytynee luultavimmin siirtyä takaisin kävelyyn ja käydä ultrauttamassa jalka. Enpä ole itsekkään tajunnut pitää kirjaa tästä toipumisajasta, mutta voisi kyllä olla ihan järkevää. Tietäisi sitten jatkossa tarkistaa jos jotain epäselvää on. :)

      Kiitos tsempeistä myös! :)

      Poista
    3. Joo yritän muistaa kysästä !! :) Voi ei, toivottavasti ei tulis mitään takapakkia D: Unohtu tosta vastauksesta vielä että jalkoja tosiaan kylmättiin 2-5 kertaa päivässä, mutta se nyt ei varmaan mikään uusi juttu olekaan :D Työllistettiin kaikki tallityöntekijät sekä eri aikoina tallilla käyvät kaverit sillon ku piti useampaan otteeseen pitkin päivää kylmäillä... ;)

      Poista
    4. Joo ei ollut uusi juttu tuo kylmääminen. Se on kyllä hermoaraastavaa hommaa, mutta toivottavasti se auttaa saamaan hepan kuntoon :)

      Poista
  3. Hyvää uutta vuotta sulle sekä Nuutille! :)

    VastaaPoista
  4. Te ootte kyllä kehittyny tosta ekasta kuvasta ! Toivotaan tosiaa että ens vuonna ei ois noita jalkaongelmia :/ ja no... Onhan toi maha ehkä vähän päässy kasvamaan....... XD

    Mutta kuitenki onnellista ja parempaa uutta vuotta 2014 sulle ja Nuudelille ! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa ei... :D Ton ekan kuvan tilanteen kautta haluaisin takaisin tohon vikan kuvan tilanteeseen ! Toivottavasti tosiaan onnistuu... :) Ja joo toi maha.................. XD eh.

      Suuret kiitokset !! :)

      Poista
  5. Hyvää uutta vuotta sulle ja Nuutille!! (: on ollut ilo lukea blogiasi ja on varmasti myös jatkossakin!

    - privaattikamaa.blogspot.fi

    VastaaPoista
  6. Voi ihana tuo toinen kuva :D olette te vaan niin söpö pari! :)

    VastaaPoista
  7. aivan ihania kuvia, olette kyllä hieno pari :) mahtavaa uuden vuoden alkua teillekin!

    VastaaPoista
  8. Teidän vuotenne noudatteli siis vähän samaa kaavaa kuin meidänkin. Aiemmin ollaan tamman kanssa kilpailtu suhteellisen aktiivisesti aluetasolla, sekä esteissä että koulussa. Vuonna 2012 innostuttiin kenttäratsastuksesta, mutta loppuvuodesta selkä rupesi oireilemaan. Siinä sitten marraskuusta helmikuun alkuun oikeastaan vaan hölkkäiltiin pitkin ohjin, käveltiin sekä juoksutettiin. Vähitellen ruvettiin lisäämään liikutusta ja heppa pysyi ihan oireettomana, mutta multa puuttui kisainto kokonaan. Tamma oli kesällä parin viikon laidunlomalla kun oltiin perheen kanssa Turkissa ja sen jälkeen iski taas into treenaamiseen. Ilmottauduttiin joihinkin aluekoulukisoihin, mutta eiköhän hevonen ruvennut muutamaa päivää ennen kisoja könkkäämään... Klinikalla löytyi kummastakin kintereestä alkavaa nivelrikkoa ja tamma on nyt kahteen otteeseen piikitetty. Ensimmäinen piikitys ei auttanut mitään, toinen onneksi toi parannusta, mutta nyt alkaa taas tuntua siltä että vaikutus katoaa... Saa nähdä mitä tehdään, kun säännöllisillä piikityksillä voidaan vaan enää pitkittää sitä, mikä on jo alkanut.

    Toivottavasti Nuutti pysyy kunnossa, olette niin ihana pari. Onneksi munkin uuttavuotta vähän valostuttaa oma, pari kuukautta sitten emästään vieroitettu suokkivarsa, joka nyt parin muun viime kesäisen orin kanssa pihatossa tässä ihan meidän naapurissa. Se vie ajatukset muualle ikävämmistä asioista... :-) Tämä sun blogikin toimii oivana piristäjänä, kirjoitat ihan mainiosti ja kuvat ovat aivan omaa luokkaansa! Ehdottomasti luen jatkossakin. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan... :( Ei näiden heppasten kanssa kyllä aina ihan helppoa ole, terveysongelmat on maailman ikävimpiä juttuja. Tosi kurjaa jos sun hepalla on todettu tuota nivelrikkoa... Meillä oli asiat siinä mielessä hyvin, ettei nivelissä ollut mitään muutoksia - saatiin itseasiassa kommenttia että hyvät nivelet tämän ikäiselle hevoselle.

      Ihanaa että sulla on kuitenkin vauveliini parantamassa oloa, ei sitten jää ihan vain suruunsa hukkumaan :) Sun pitää vaan tammaskin kohdalla aatella että jokaisella on aikansa, eikä me voida aina kaikkeen vaikuttaa... Tsemppiä kamalasti, ja suuret kiitokset kehuista !

      Poista
  9. Ihana postaus! Hyvää uutta vuotta 2014 teillekin! :))

    VastaaPoista
  10. Ehdottomasti lueskelen teidän juttujanne jatkossakin. :) Kiitos loistavasta blogista ja onnea teille uuteen vuoteen!

    VastaaPoista
  11. Ihania kuvia!<3 tokassa kuvassa voisi olla ehkä vähän tiukemmat ohjat koska kädet on sulla nyt mahassa kiinni mutta olet todella hyvä ratsastamaan muuten:3 ja nää sun postaukset, ah<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi voi kiitos, ihanaa jos tykkäät ! :)

      Tarkoitat varmaan ekassa kuvassa? :D Mutta siis joo oot ihan oikeessa, ohjat on aivan liian pitkät ! Kuvassa on meneillään loiva väistö, ja koska väistöt on Nuutille vaikeita (jäykkä lanne) niin ollaan todettu että helpoimmalla pääsee kun antaa sen mennä vähän pidempään muotoon, pidemmällä ohjalla. Tossa sit on käyny niin, että oon kesken väistön joutunu enemmän korjaamaan ja pitkien ohjien kanssa sit käy noin...... :D Ei tosiaan niin "oikeaoppista", mutta toivottavasti päästään noita väistöjäki (sekä erityisesti tota mun istuntaa) nyt tulevana vuonna taas hiomaan ! :)

      Poista
    2. Joo tarkotin ekaa:Dd mullakin käy helposti noin miten sulla käy, että ohjat menee liian pitkiksi

      Poista
    3. Haha, ihanaa että löytyy kohtalotovereita ;D

      Poista

Kommentit sekä postausideat ovat aina ehdottoman tervetulleita, kiitos kaikille :) Vastailen heti kun ehdin !