lauantai 24. toukokuuta 2014

Maailman mahtavin karvakääryle !

Juuri nyt mä olen todella onnellinen, helpottunut. Tänään oli kaikin puolin hyvä päivä. Tuntuu aika vapauttavalta hymyillä niin ettei tarvitse miettiä osaako näytellä tarpeeksi hyvin vai paistaako todellinen mielentila läpi. Vaikka elämä välillä potkii päähän ihan meitä kaikkia, niin ei se ota jos ei annakaan... ! Loppupeleissä kaikki on kuitenkin ihan okei, kun osaa oikealta kantilta asioita katsella.


Kuten meidän facebook -sivua seuraavat tietävätkin, oli Nuutti edellisellä ratsastuskerralla vähän jähmeä. Juuri kun olin päässyt sanomaan, että hepan kanssa menee onneksi hyvin... Unohdin ilmeisesti koputtaa puuta. Rehellisesti sanottuna olin Nuutin liikkumisesta vähän enemmän maassa, mitä ulkopuolisille annoin ymmärtää. Hevonen liikkui pätkittäin todella selättömänä ja heitti oikeassa laukassa takapäätä sisälle.

Seuraavana päivänä päätin siis antaa hepalle perusteellisen kraniohoidon. Oikea kylki sekä lannerangan koholla ollut alue (ne kaatumisen aiheuttamat suurimmat ongelmakohdat) vaikuttivat oikein hyvältä, mutta takapäätä tunnustellessani totesin että siellähän ne kireydet olivat... Enkä oikeastaan edes kummastunut, sillä luulen näiden juontaneen juurensa viime viikon riekkulointiin. Kerroin, että Nuudelilla oli pellolla vähän flipannut - tarkemmin sanottuna se siis teki laukannoston sijasta ehkä viisi (en ihan pysynyt laskuissa mukana...) ihmeellistä tasajalkapomppua suoraan taivasta kohti ja etenkin ensimmäisellä kerralla otus laskeutui alas aika rajusti juuri ja juuri takajalkojensa varaan. Kiitin todellakin onneamme siitä, että pohja piti, sillä muuten olisimme varmasti olleet vähintään persiillämme. Tapahtuneen jälkeen hevonen liikkui ihan hyvin aina tämän viikon alkuun saakka (tai no nyt kun tarkemmin mietin niin saattoi se jo maanantaina olla aavistuksen nihkeä.....), mutta eiväthän kaikki ongelmat todellisessa laajuudessaan heti näykään. Jotkut jopa jäävät oireiltaan niin huomaamattomiksi, ettei niitä edes tajua ennen kuin eron liikkumisessa ennen ja jälkeen hoidon kokee.

Nuudelilla oli takapäässään tosi kireät alueet kummallakin puolella tuolla hmmm... istuinkyhmyn yläpuolella (olen ympyröinyt kohdan alla olevaan kuvaan) sekä oikeassa etureidessä. Jälkimmäisen alueen käsittely sai hepan todella kiukkuiseksi, mutta kireyden avautuessa se vaipui todella syvään rauhoittuneisuuden tilaan. Nämä reaktiot ovat aina todella mielenkiintoisia ja palkitsevia.


Eilen Nuutilla oli vapaapäivä ja kävimme sen kanssa pienellä talutuslenkillä ilta-auringon vielä täydellä teholla paahtaessa. Tänään nappasin siskon mukaan ja painelimme hepan kanssa maneesiin tsekkaamaan miltä liikkuminen kranion jälkeen oikein maistuu. Mä olin pudota satulasta kun sain heti ensimmäisestä laukka-askeleesta todeta, että Nuutti liikkuu ihan mielettömän hyvin ! Rauhallisessa tahdissa, rennosti ja ilmavasti. Jonnakin sanoi huomaavansa selkeän eron viimekertaiseen. Kaiken lisäksi meno ainoastaan parani loppua kohden.

Hahaa maneesissakin oli niin kirkasta että meinasin sokaistua. Ei vaan, unohdin arskat päähän.....


Ryhti hoi...


Kuten facebookissakin jo sanoin; tällaiset hetket luovat todella paljon uskoa omaan tekemiseen. Ehkä mä ihan oikeasti pystyn tähän. Ehkä, jos oikein kovasti treenaan yhä edelleen. Halu auttaa muitakin hevosia sekä ratsukoita kasvaa entisestään. Tätä mä haluan tehdä elämäni loppuun saakka.

"Ei äiti, ei mitään pusuja."
"No okei, okei. Yhden pienen voit antaa tuohon poskelle..."
"Nyt se on hetken tyytyväinen."

Tämän postauksen kuvista kiitokset siskolleni, joka toimi paitsi kameravastaavana, niin myös loistavana pikku apulaisena sekä Nuutin liikkumista maan tasalta tarkkailleena silmäparina :) Viikonlopun yli mennään heppasen kanssa vielä melko kevyellä linjalla, mutta ensi viikolla ruvetaan sitten kunnolla hommiin. Ajattelin joku päivä kaivaa kangetkin esille, ja katsoa mitä Nuuttilainen niistä taas pitkän tauon jälkeen sanoo. Tältä erää se on kuitenkin bai bai !

25 kommenttia:

  1. Tosi kiva postaus ja hyviä kuvia! Sun kuvatekstit on tosi kivoja :)

    VastaaPoista
  2. Hyppäätkö nuutilla ikinä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silloin tällöin, nyt olisi tarkoitus taas aktivoitua.

      Poista
  3. näyttää tosi hyvälle teidän meno ! ja hyvä et säkin oot löytäny sen oman juttus :-)

    ihania noi viimesimmät kuvat !!

    VastaaPoista
  4. Ihania kuvia jälleen kerran ja olette te vaan niin ihana pari :D ihan hymyssä suin lukee aina näitä sinun postauksiasi! :)

    VastaaPoista
  5. Sähän siis opiskelet hevoshierojaksi? Mitä mieltä olet niistä iilimato hoidoista? Pikkusiskoni hoitsulla on jalassa vuohisnivelen nivelsiteiden revähdys, ja mietin, että voisiko iilimadot auttaa siihen! Suomeen on tulossa kuulemma lähiaikoina Saksasta (Ehkä) hevoshieroja/terapeutti joka tekee iilimato hoitoja, ja ajattelinpas kysyä sinulta, että olisiko sillä toivoa parantua. Vamma on siis muutaman vuoden vanha, eikä ole parantunut edes levossa. VASTAA ÄKKIÄ!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En, vaan kranio- sekä hirudoterapeutiksi :) Iilimatojen on todettu auttavan tosi moniin niin akuutteihin kuin vanhempiinkin ongelmiin, joten suosittelen kyllä kokeilemaan. Hoitokertoja tosin yleensä tehdään n. viikon välein ainakin 2-3, joten mikäli tämä saksalainen hevoshieroja / terapeutti ei niin kauaa Suomessa viivy, niin kannattaa ottaa yhteyttä myös johonkin suomalaiseen hirudoterapeuttiin.

      Poista
  6. Hienoja kuvia! Olet niin hyvä kirjoittamaan ja Nuutin puheet kuvien ohessa on mahtavia, saavat aina hymyn huulille! :) Eka kuva on mielestäni parhain ja sitten myös tuo viimeinen! +itselläni on Nuutti niminen pupu! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha kiitos, ihana kuulla ! :) Oii, terkut kaimalle !!

      Poista
  7. ihania kuvia varsinkin noi vikat, ootte niin hyvä pari:)

    VastaaPoista
  8. Sä olet ihan PRO!! ;) Ihanaa kun kuitenkin muistat pysyä nöyränä, et ollenkaan vaikuta semmoiselta liiaksi ylpistyvältä ihmiseltä. Keep it that way, ja kaikkea hyvää valitsemallesi uralle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset !! Joo ylpistymään ei missään nimessä kannata ruveta, enkä rupeakaan - lupaan sen :) Tiedän, että tässä(kään) en koskaan voi olla "valmis", kaikkitietävä, vaan aina voi oppia lisää !!

      Poista
  9. teillä on ihanan näköinen maneesi!! mulla on ollut hevonen maneesitallilla vain kaksi viikkoa kun saatiin väliaikainen karsina, välillä kyllä käy niin kateeksi maneesillisia, kun itse saa joka säässä ulkona painella... :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä kieltämättä aika mukava :) Talvella lämmin ja kesällä viileä ! Pääsee näitä painostavia helteitäkin vähän pakoon... ;)

      Poista
  10. Olettepas taas hienoina, koulukisoihin mars vaan! Tosi mahtavaa, että sait Nuudelin hoidettua paremmaksi. Susta tulee vielä taitava :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, katsellaan katsellaan... ! Mä olin kyllä itekki aika yllättyny tosta erosta, se antoi hirmuisesti lisää puhtia ja haluun vaan äkkiä hoitelemaan muitakin hevosia ! Onneks kaverin ponin sain käydä tossa eilen käsittelemässä... ;)

      Poista
  11. Heh jos intoo riittää mun pientä seepraa saa tulla kans käsittelemään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa voi kuule, intoa riittää vaikka muille jakaa !! ;)

      Poista
    2. Haha ;) mut joo jos innostut joskus ajelee mäntsälän suunnalle nii ilmoile :D seepra tykkäis ku pääsis käsittelyyn piitkästä aikaa. :D

      Poista

Kommentit sekä postausideat ovat aina ehdottoman tervetulleita, kiitos kaikille :) Vastailen heti kun ehdin !