perjantai 23. tammikuuta 2015

Valmistautumista vuoden ensimmäisiin kisoihin

Meidän alkaneen vuoden ensimmäinen kisapäivämme on näillä näkymin 1.2.. Silloin järjestetään kotitallillamme pienet, 1-tason kouluhipat, joiden luokkavalinta omalla kohdallamme on vielä hieman mietintämyssyn puolella. Helppo B(:0) tuntuisi turvalliselta ponnahduslaudalta tulevaan kauteen, mutta toisaalta sen hinkkaaminen alkaa jo vähän tympimään. A:sta ylöspäin se perskuleen passikäynti kuitenkin korostuu jälleen, ja suututtaa jo valmiiksi kun tiedän numeroiden siitä olevan luokkaa 3-4, hyvällä tuurilla ehkä jopa 4,5... Sille ei kuitenkaan mitään voi, joten järkevintä olisi ehkä rohkaistua ja lähteä ratsastamaan muilta osin mahdollisimman sujuvaa A:ta - prosenteista viis.


Kaksi viimeistä tuntia olemme menneet Nuutin kanssa kangilla ja tänään harjoittelimme tulevissa kisoissa valittavana olevaa helppo A:1:stä. Toinen vaihtoehto olisi he A:10, mutta siinä miinuksina ovat pidempi käyntiohjelma (enemmän arvostelukohtia), takaosakäännökset uran sisäpuolella ja väistöt uralta keskelle. Käännöksissä emme siis saisi tukea toveri seinästä ja väistöönkin pitäisi sen luota irroittautua. Nuutti ei ymmärrä miksi kouluohjelmat ovat näin kamalan julmia.

No joo, vaikka seinä toki kiva kaveri onkin, niin ovat ne takaosakäännökset sujuneet ihan ok myös muualla kuin uralla kintereet laitoja hipoen. Uskon silti, että seinän antama tuki voisi avittaa meitä takaosakäännösten avulla nostamaan passikäynnistä aiheutuvaa huonoa numeroa edes puolikkaalla. Toisinaan käännökset saattavat sielläkin energian uupuessa hieman levitä, mutta vähemmän kuin keskellä ei mitään, ja ns. ruuvaamista (= takajalat porautuvat liikkumattomina maahan sillä aikaa kun etuosa kiertää niiden ympäri) Nuutti ei onneksi yleensä harrasta. Kovin vaikeita tehtäviähän ei tämä helppo A tasona vielä sisällä, mutta meille se kuitenkin tarjoaa haastetta ihan riittämiin...

Viime viikon tunnilla teimme pohkeenväistöjä (käynnissä) ja niistä laukannostoja, voltteja ja laukasta siirtymisiä käyntiin suoralla uralla ilman seinän apua. Lisäksi pistimme kunnolla aluilleen Nuutin laukanvaihtotreenit, ja saimmekin aikaiseksi kokonaista kaksi puhdasta vaihtoa ! Ensimmäinen (vasemmasta oikeaan) oli aika hieno, ja se tulikin aikamoisena yllätyksenä sekä minulle, että valmentajallemme. Edellisen tunnin lopulla otetun "lähtötasotestin" jälkeen olimme todenneet, että perus kokorataleikkaa ei vielä vaihdon urana toimi (liikaa tilaa heittäytyä vahvaksi), joten tällä kertaa otimme asiaksemme etsiä mahdollisimman hyvä tehtävä, joka suorastaan houkuttelisi hevosta vaihtamaan. Muutaman kokeilun jälkeen päädyimme hakemaan vaihtoa vastalaukan kautta, mikä osoittautuikin varsin hyväksi ideaksi.


Käytännössä siis laukkasin uraa pitkin vastalaukassa ja hain rentoa hetkeä, jolloin laukassa oli hyvä energia. Sen jälkeen yritin ajoittaa vaihdon avut lyhyen sivun keskipisteeseen, jolloin pieni tila ja edessä oleva kulma toimivat avittavassa asemassa. Pohkeiden tukena sain neuvoksi käyttää ulkojalan taakse ihan pienen pientä kosketusta raipalla, sillä sen toivottiin ehkäisevän tätä "apujen läpi ryntäämistä" ja provosoivan hevosta vaihtamaan. Nuutti on erittäin herkkä raipalle (juuri hipaisua suurempaa kontaktia ei lähes koskaan kaivata), joten tämä toimi paremmin kuin hyvin ja reaktio oli juuri sitä mitä toivoimmekin.

Tai no, ainakin sinne päin. Seuraava vaihto vasemmasta oikeaan tapahtui nimittäin aika jäätävän pukin kautta. Siitä huolimatta vaihto oli puhdas ja heppa sai tietenkin jälleen vuolaat kiitokset. Oikeasta vasempaan vaihtaminen ei sitten ollutkaan niin helppo nakki. Nuutille ko. laukka on helpompi (eli se painelee mielellään vastalaukassa vaikka maailman tappiin saakka) ja sen oikea, jännevamman vuoksi aikanaan leikattu takanen puolestaan vasenta heikompi. Tässä se siis heittää mieluiten ristilaukalle niin, että ainoastaan etupää vaihtaa. Ideaa siis on, mutta täydellisestä suorituksesta ollaan vielä hyvin kaukana. Toistaiseksi tyydyimme tässä suunnassa siihen, että sain takapään vaihdettua muutamaa askelta etupään perään. Nyt vaan reeniä pirusti, niin eiköhän nämä tästä... ! Kyllä se vanhakin koira hevonen voi uusia temppuja oppia... ;)

Miksi kamera vammaa aina silloin kun tapahtuu jotain jännää...
Pukin jälkimaininkeja. Neppis katsoo kummissaan...
Istunta kuin suoraan oppikirjasta.

Tämän päivän tunnilla emme vaihtoihin koskeneet, sillä keskityimme tosiaan he A:1 -radan osien läpikäymiseen. Alkuverkka oli hieman normaalista poikkeava, sillä työskentelimme kaikki kolme samalla suurella pääty-ympyrällä harjoituslaukan ja keskilaukan välillä vuorotellen. Nuutti oli alkuun hieman työläs ratsastaa, mutta itse liikkeestä löytyi heti ensimetreistä lähtien mukavasti ilmaa. Keuhkoistani se puolestaan meinasi loppua.

Aloitimme varsinaisen työskentelyn muutamilla pituushalkaisijoilla pysähdyksineen ensin ravissa, sitten laukassa. A:1:n lopussa linjalle käännytään ravissa, mutta viimeiseen pysähdykseen tullaan laukassa, joten suoritin myös kerran noston pituushalkaisijan alussa. Nämä onnistuvat Nuutin kanssa lähes poikkeuksetta aika hyvin, sillä se on helppo pitää suorana myös muualla kuin seinän vieressä.

Tämän jälkeen siirryimme tekemään muutamia keskiraveja lävistäjällä. Näissä ongelmana on välillä se, että Nuutti kaatuu kulmasta vasten sisäpohjetta ja lähtee sieltä otsa edellä kuin tuhatjalkainen konsanaan. Pari ensimmäistä yritystä päätyikin epätoivoisten korjauskoitosten ja tahtirikkojen kautta laukkaan, jolloin Eeva käski rauhoittamaan ravin ennen kulmaa, ajattelemaan enemmän ylämäkeen ja yksinkertaisesti: ratsastamaan paremmin. Pohje kiinni, vahva istunta. Vatsalihakset kärventyivät helvetin lieskoissa, mutta armoa ei herunut tippaakaan.

Ja kun ryhdistäydyin itse, ryhdistäytyi hevonenkin. Hassu juttu, eikö? Sen jälkeen saimme aikaiseksi parit aika mukavat keskiravit. Oikeastaan tosi mukavat, olo oli ihan wow. Näihin on ihan lyhyessä ajassa tullut huimasti enemmän potkua ja tänäänkin Nuutti tuntui viimeisellä lävistäjällä ihan oikealta kouluhevoselta. Oli tahtia ja ilmaa, eikä muotokaan valahtanut. Kyllä siitä vielä liitokavio kuoriutuu... ;)

Tässä taidamme esittää passagea. Pitää vähän treenata niitä olympialaisia varten nähkääs.

Lopuksi teimme vielä vastalaukkoja ja muutamat raviväistöt. Vastalaukoissa oikea on tosiaan huomattavasti vahvempi ja pysyy paremmin "pomppuisana". Vasen jää herkästi vähän littanaksi. Raviväistöt ovat kouluradalla (sen käynnin lisäksi...) olleet meidän ikuinen kompastuskivemme, mutta tänään saimme Eevalta kommentin: "oho, nämähän menevät paljon paremmin kuin odotin". Kyllähän se ravi vähän hidastuu ja välillä tulee hetkiä kun Nuutti yrittää vängätä itsensä mutkalle, mutta ristiaskeleet olivat selkeitä ja pääsimme hyvin pisteestä pisteeseen. Aina on parannettavaa (ja rutkasti onkin), mutta näihin olin tänään kyllä todella tyytyväinen.

Olen tässä kuluneina viikkoina miettinyt mihinköhän rahkeemme Nuutin kanssa oikeasti riittävät, mihin saakka voimme kehittyä? On sanomattakin selvää, että Nuutti on jo aika iäkäs, mutta jatkuvasti nousujohteinen kehityskäyrämme antaa toisinaan unelmille siivet. Katsotaan miten käy... :)

Nuutin uusi besu, Neppis ! Yhdessä Nuutti ja Neppis ovat team Nuppis ;)

Kaikki postauksen kuvat ovat viime viikon tunnilta, kiitokset jälleen kerran ihanalle pikkusiskolleni !
Onko teillä jo kevään kisoja tähtäimessänne?

22 kommenttia:

  1. Vinkkinä sen verran, että seinää vasten nuo sulkkajalkojen passikäyntiaskeleet korostuvat, sen sijaan seinästä irti se ei loista niin naamalle. Mieti siis vielä sitä A10 ohjelmaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä aattelin et me sulaudutaan siihen valkoseen aitaan ! :D No, niin tai näin, meitä ei kyllä taida mikään kikkailu tämän suhteen pelastaa............... :(

      Poista
  2. tää sun blogi on kyl paras aina ku aattelen etten jaksa lukee nyt mitää treenipostauksii ni sun teksti vaa tempasee mukaansa! sä kirjotat niin hyvin ja postauksissa on aina mukana ripaus huumoria:) jatka samaan malliin, oot huippu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha voiii ihana kuulla, kiitos !! :)

      Poista
  3. TOI PASSAGE XDDD hieno

    VastaaPoista
  4. Voi kun Nuutti on komean näköinen kanget päässä! :) Hei kiinnostaisi tietää tuosta passikäynnistä että liikkuuko Nuutti koko ajan ns passikäynnissä vai ottaako se vaan jännittyessään sellaisia askelia? Mulla oli joskus ratsastettavana hevonen joka passikäveli kanssa ja se oli kyllä haastavaa, rentona ja rauhallisella tahdilla sen sai kävelemään normaalisti mut sitten taas kun se jännittyi ja vauhti kiihtyi alkoi passikäyntikin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se kävelee aina passia... :( Tallikaveritki aina vitsailee että kuulee kyllä millon Nuutti tulee talliin ku kukaan muu ei kävele sillä tavalla... :D

      Poista
  5. Koska en ole pro hevosen koulutuksessa, mietin saisiko passikäynnin opetettua pois hevoselta? Vai onko Nuutti liian vanha muuttamaan tapojaan (kyllähän vanha koira eikun hevonen uusia temppuja oppii ;))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Passikäyntiä voi jossain määrin kehittää, mutta vaikeaa se on aina. Sen vuoksi käyntiä kouluhevosen tärkeimpänä askellajina usein pidetäänkin. Nuutti kävelee ihan aina (taluttaessa, laitumella... missä ikinä) passia, eli se ei johdu ratsastuksen aikana / kisoissa mahdollisesti esiintyvästä jännityksestä ja on näin ollen kyllä todella kimurantti ongelma.

      Nuutti on uskottavasti taaplannut samalla tyylillä koko elämänsä ja tapojen muuttaminen näin vanhalla iällä tuntuu (lukuisten ammattivalmentajienkin mielestä) melko lailla epärealistiselta....... :D

      Poista
  6. Itselläni ei ole omaa hevosta, mutta hoitohevonen löytyy ja josko tuo läheinen talli kisat järkkää niin voisin osallistua! Vähän jännittää kyllä K.N special kun on laukkaakin mukana mutta raviohjelma taas liian helpolta... Hmm..
    Hyvin menee teillä, pää kylmänä ja eteenpäin vaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nonni, osallistu ihmeessä ! Kiitos rohkaisusta, ja tsemppiä myös sulle !! :)

      Poista
  7. harmi toi nuutin passikäynti, ilman sitä voisitte edetä vaik mihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä tosiaan aika viheliäinen ongelma... :(

      Poista
  8. Nuutti vaikuttaa kyl nii hienolta ja samalla hauskalta hepalta! :DD Kumpa mäki löytäisin samanlaisen joskus... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, sitä se kyllä tosiaan on ! :)

      Poista
  9. Mitä vikaa passikäynnissä on? Jos sellasta ei sallita A:n ohjelmassa.. Nii, onkohan sitä sitten jossain kouluohjelmassa sellaista kouluradassa jossain sallittuna? Jos on, nii mee siihen ohjelmaan! ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Passi on kaksitahtista, kun puhtaan käynnin kuuluisi olla nelitahtista :) Siitä rokotetaan ihan kaikissa ohjelmissa, mutta helpossa C:ssä ja B:ssä käynnin merkitys ei vielä ole järin suuri. Helposta A:sta ylöspäin erikseen arvosteltavia kohtia saattaa olla montakin (esim. tuossa treenaamassamme he A:1:ssä käynnistä tulee numero kolmeen sarakkeeseen, joista yksi on kertoimella 2), jolloin niistä saadut huonot numerot vetävät tulosta alas todella huomattavasti.

      Voi kun passikäynti olisikin jossain ohjelmassa sallittu, me saatais siitä varmaan 10 ! :D

      Poista
  10. Harmi tuo Nuutin passikäynti, potenttiaalia olisi muuten vaikka mihin. Omalla tammallanikaan ei täysin puhdas käynti ole, ekalla kisakaudellamme joka kouluradan käyntiosuudesta tuli vain 4 tai 5 pistettä ja lisäkommenteissa: "Passimaista, lyhyttä". Vuosi sit treenattii käynti rauhalliseksi ja pitkäksi ja viime kaudella pisteet nousivat jo 6 ja jopa 7

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta sano, harmittaa tosi paljon. Hienoa, että te olette saaneet passimaisuutta kitketyksi, se ei yleensä ihan helppoa ole ! Nuutin käynti on niin puhdasta passia, että sen kanssa parhaat numerot ovat he C-B -tasollakin olleet 5,5 ihan korkeintaan... ;s Huonoimmillaan tulee helposti kolmosta...

      Poista

Kommentit sekä postausideat ovat aina ehdottoman tervetulleita, kiitos kaikille :) Vastailen heti kun ehdin !