perjantai 15. toukokuuta 2015

(Melkein) rauhallinen maastolenkki

Eilinen maastoreissu ei taas mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan. Suunnitelmissa oli pyörähtää rennolla hölkällä ja korkata samalla keväinen pelto, mutta Nuutti rupesi vaihteen vuoksi sooloilemaan. Ihme hörhö. Metsätiellä kaikki meni ensin alkuun oikein hyvin, otus pysyi lapasessa paremmin kuin loistavasti eikä muutamasta vauhdikkaasta laukannostosta huolimatta tunne selkään ollut lainkaan hutera. Peltoa lähestyessämme vastaamme kuitenkin hoippui ärhäkkä vauva-tornado, jonka mukana kieppuvat lehdet saivat Nuutin pollan sekaisin. Poikitusta, steppailua, pään viskelyä... Saatoin jo tässä vaiheessa arvata, että kohta ei hyvä heilu. Noo, sanoin kameran kanssa mukana olleelle siskolle, että jää tähän pellon kulmalle odottamaan niin me käydään Nuutin kanssa hölkkäämässä hiekkatie loppuun. "Jos se vaikka vähän rauhoittuisi"...

Tässä ollaan vielä niin kilttiä poikaa. Susi lampaan vaatteissa...

Yritys hyvä kymmenen. Sillä sekunnilla kun kääntöpaikalle saapuessamme mietin suuntaavani hepan nokan kohti tulosuuntaa, ampaisi se ilmaan nopeammin kuin hävittäjälentäjä. Herranen aika sentään mitä loikkia. Huligaaniremmien avulla sain lurjuksen kiinni suhteellisen nopeasti, mutta omasta mielestään turhan voimakkaan jarrutuksen seurauksena se katosi seuraavalla sekunnilla keulansa kanssa kohti taivaita ja ponnisti sitten ilmoille tyypillisen tasajalkaloikan, jonka jälkeen mokoma pälli meinasi juosta päin puuta. Se pysähtyi vain koska ei tiennyt kummalta puolelta yrittäisi ohi. Heti parempaan tasapainoon kavuttuani polkaisin hevosen laukalle ja käskin sen vähän päästelemään. Vuoroin päätään puolelta toiselle ravistellen, pukitellen ja pärskien Nuutti ilakoi tien loppuun ja antoi ihan hyvin kiinni. Kohti tallia kääntyessämme hepalla kuitenkin oli niin tuli hännän alla, että peltoilu jätettiin suosiolla toiseen kertaan. Tällä päällä ollessaan liika tila saa Nuutissa asuvan villihevosen esille vähän turhan suurella volyymilla enkä itse kovin mielelläni ensi viikon magneettikuvauksissa selittäisi miksi selästäni löytyy toinen murtuma........ :P

Onneksi metsätielläkin mahtuu revittelemään ja sinne hevonen nyt tulevina päivinä pääseekin. Tarkoituksena on myös pistää peppulihakset treeniin tehokkaan kiipeilyn muodossa. Pellolle yritetään uudelleen vähän ei-niin-tuulisella säällä, kun Nuudeli edes metsätiellä pysyttelee lähempänä maan pintaa. Jonkinlaista riemuilua siellä taatusti ensimmäisellä kerralla esiintyy vaikka mikä olisi, mutta jos edes ratti toimisi... ! Aina voi toivoa.

Vähän kyllä harmittaa, ettei pomppu-Nuutista tullut kuvia lainkaan kun siskohan tosiaan odotteli paluutamme mutkan takana, muutaman sadan metrin päässä välikohtauksen tapahtumapaikasta. Hän ei kovan tuulen vuoksi edes kuullut kuinka maa tömisi ja kuski rääkyi perkelettä. Muun reissun ajan Jonna kuitenkin räpsi meistä aika kivoja otoksia. Vähän erilaisia kuvakulmia ja ihanasti vangittua auringonvaloa. Ei lainkaan hullummin 13-vuotiaalta, eihän?

Metsätiellä kuvaamisen haaste: metsä.
Velmu vintiö vielä pienessä löllölaukassa. Siskon mielestä näytän alienilta.
Siellä sitä könötetään ympäri pusikoita.
Tästä kuvasta pidän ihan hirmusti ! Nuutti on niin söpö.
Jonna goes artsy, once again. Kiva idea, harmi kun ei mahduttu kuvaan kokonaan !
Tämä kuvan rauhallinen tunnelma ei kyllä lainkaan kerro totuutta kuvaustilanteesta, heh.
Allekirjoitatteko?
Samoilu on parasta. Tyytyväinen Nuudeli tietää, että loppukäynneissä kannattaa ottaa iisisti niin pääsee nopeammin syömään.
Nuutti ihan omassa elementissään ruohonleikkurina.
Nuutin säkäirokeesi. Aika pähee, eikös?
Nämä viimeiset kaksi kuvaa © minä, muista tosiaan isot kiitokset pikkusysterille !
Voikukkia ! Toivottavasti ehditään hyödyntämään niitä joissakin tulevissa kuvauksissa.

Mikä kuvista oli mielestänne paras? Ovatko teidän peltonne jo talven jäljiltä sellaisessa kunnossa, että niille pääsee rallittamaan?

38 kommenttia:

  1. Nauroin tolle vauva-tornadolle haha! Oli varmaan hurja.. ;)

    VastaaPoista
  2. Sulla on niin hyvä blogi! Oon lukenut tätä jotain muutaman kuukauden mutta en oo ikinä muistanut kommentoida. Tällä kertaa oli pakko kun pitää sanoa että on kyllä hienoja kuvia sun sisko ottanut! Mutta harvoin täällä sun blogissa huonoja onkaan :) Mun mielestä paras on toi viidennes, mäkin tykkään että ootte molemmat tosi onnistuneita siinä! Hyvää jatkoa kevääseen sulle ja Nuuttille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kovasti, ihanaa kun kommentoit ! Mitä parasta kevään jatkoa ja kesän odotusta myös sinulle :)

      Poista
  3. 6 ja 9

    Meidän pelto on jo hyvässä kunnossa, ollaan päästelty jo ihan kunnolla!:)

    Ps. Aivan ihania ja hyviä kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ! Ihanaa, vitsi, toivottavasti mekin pian päästään tekemään samaa :)

      Poista
  4. Tosi kiva postaus :) Voi höpsö Nuudeli XD Sillä on aina meno päällä ... No mutta jospa se olisi ensi kerralla hieman rauhallisempi :) Ja siskosi kuvaa kyllä hyvin :) Ja ehkä pääsette hyödyntämään voikukkia kuvauksessa jos Nuutti ei ehdi syödä niitä ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Nuutti on kyllä tosiaan kunnon touho... :D Ja juu, pitääkin yrittää vahtia ettei mee kaikki kukat parempiin suihin ! Noi kun on Nuutin suuuuuuurta herkkua..... kuten suunnilleen kaikki muukin syötäväksi kelpaava... ;)

      Poista
  5. Voi Nuuttia! Ja siis aivan upeita kuvia, niin kaunis pari ootte. Ja voi vitsit että mä oon kateellinen, täällä vielä tietookaan voikukista :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitosta ! Täällä on aivan ihania voikukkameriä siellä sun täällä, toivottavasti ehtivät pian sinnekin :)

      Poista
  6. Eikö nuutti meinaa astua ton narun päälle kun se on maassa? :D meillä ainakin tallottais tietty ekana toi naru ja sit panikoitais niin, et seuraavassa hetkessä oiski koni ilman riimua revittelemässä pitkin tiluksia :D ihania kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, kyllä se välillä sitä talloo, mutta sitten vaan tyynen rauhallisena nostelee jalkojaan kunnes löytyy se mikä on narun päällä ja matka jatkuu :D Kiitos ! :)

      Poista
  7. Meillä on pellot vielä niin märät, ettei oo asiaa ko korkeintaan käveleen.. :/ Ootan innolla et pääsee tekemään muutakii! Mun hevonen ei onneks ikinä pukittele tai mittää, nii sen kaa voi mennä iha huoleti missä vaan.. :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voih !! Toivottavasti kuivuisivat nopeasti :) Oon kyllä vähän kade tommosesta hevosesta, mä oon jo monta vuotta vannonu etten Nuutin jälkeen enää koskaan hommaa pukittelevaa riekkupelleä..... :D

      Poista
  8. Eikö sua ikinä pelota mennä Nuutilla vaikka se riehuu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei, se on niin hassu :D Tällä hetkellä en vaan mielelläni tän vasta toipuneen selän kanssa tippuis, mutta ei mua sen tapahtuminen itessään pelota yhtään :) Semmosta vaan sattuu välillä !

      Poista
  9. Olettepa kauniita molemmat <3 Lempparikuvaa on vaikea sanoa, mutta joko 5., 7., 8., 9. tai 14.! Äh, kaikki noi on tosi ihania!!

    VastaaPoista
  10. onks nuutilla luonnostaan toi säkä irokeesi ? :o hassun näkönen xd

    VastaaPoista
  11. No johan olette taas söpösinä <3 Parhaita kuvia on aivan liikaa, mutta viides on kyllä tosi ihana! Vaikeaa teistä on varmaan huonoja saadakaan... ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hii, kiitos ♥ Ja hei usko pois, meistä saa huonoja kuvia oikein helposti ! Pitää pistää esille jotain epäonnistunutta behind the scenes -matskua meidän kuvauksista, ihan hölmön näkösiä ollaan suurimmaks osaks...... :D

      Poista
  12. Waude mitä kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mustaki nää on ihania ! :)

      Poista
  13. Upeita kuvia, ei näistä voi valkata vain yhtä! Taitava sisko. :)

    VastaaPoista
  14. Meillä pellot muistuttaa ennemmäkin kahluuallasta tällä hetkellä :D on tullut niin paljon vettä täällä Turussa, että oksat pois. Ainoa hyvä puoli siinä kyllä on se, että lähes kaikki hiekkatiet on laukkakunnossa! Eilen käytiinkin päästelemässä kunnolla pitkää suoraa, mikä yleensä on niin kova, ettei voi kuin kävellä. Ja huomasi kyllä hevosesta tänään, että hevonen oli päässyt avaamaan paikkoja ja mieltä, oli niin hyvä ratsastaa tänään! Toivotaan että hyvä fiilis jatkuu huomisiin kisoihin saakka ainakin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ounnoooou... :D Meil ois nii hyväs kunnos kaikki et enää ei puutu ku se hukassa oleva hallintalaitteisto....... :P Ihana Larno, toivottavasti vire tosiaan jatkuu, tsemii ! Ootte niin upeita et voitatte tietty kaikki ;)

      Poista
  15. Omg sulla on ihanat hiukset!!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oiski ! Kamala takkureuhka toi on :(

      Poista
  16. Ihania kuvia taas kerran! Juuri sopivastikin niitä on aina, tykkäänkin enemmän kuvista kuin videoista! (:
    Juu, onhan meidän pelto kunnossa, sen huomaa kipsistä jalassa. XD
    Hyvää kesää teille molemmille! (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla ! :) Ja voi eiii, auts, teillä on tainnu olla vähän liian kivaa..... :D Menikö pahasti rikki? Toipumisia ja hyviä kesän odotuksia myös sulle !! :)

      Poista
    2. Eipä oikeastaan. Viikon päästä pitäisi jo pois kipsi saada ja eiköhän sitten vaan uudestaan pellolle! kai? XD Juu, kivaa on siihen saakka kunnes heppaseni heittää kunnon ilopukit ja katsoo, kun ratsastaja lentää, sekä ajattelee varmaan "Just kun tuli oikein kivaa sä et enää kestä selässä, aika ankeeta."

      Poista
    3. Hahaa, mä voin niin kuvitella ton !! :D Toivottavasti jalka on kuosissa ja pääsette pian ottamaan uusiksi ! Jotkut turvavaljaat vois näiden pukittelijoiden kanssa olla kätevät...... ;D

      Poista
  17. Onhan sulla turvaliivi?? Onhan?!?
    Ite olen ollut nyt 4v. töissä ambulanssissa ja nähnyt useammankin ratsastus onnettomuuden. Tosi usein se on ollu selkä mikä ottaa kipeetä.

    N. 1v. Sitten eräs alle 30v. nainen oli tippunut hevosen selästä kentällä. Selän hän oli satuttanut pahasti ja ainakin silloin akuutti vaiheessa tilanne näytti siltä että alaraajat halvaantuu joko kokonaan tai jää ainakin osittain vajaatoimintaisiksi. Lopputulosta en tosiaan tiedä, koska tiemme potilaan kanssa erkanivat kun jätimme hänet päivystykseen hoidettavaksi.

    Kun kyseessä sattui olemaan suunnilleen oman ikäiseni tyyppi ja ratsastus taustaakin suunnilleen saman verran n. 15v. niin tilanne pisti miettimään omaakin terveyttä. Vähän sen jälkeen lähtikin turvaliivi tilaukseen ja olen sitä pitänyt aina maastossa ja esteillä.
    Toki se onnettomuus voi sattua ihan kentällä koulua mentäessä, mutta nyt on ainakin osa ratsastuksesta paremmin turvattu.

    Jos sulla ei oo sitä turvaliiviä niin oo kiltti ja mieti asiaa ihan tosissaan...!

    Terveisiä lähettelee hiljaisempi lukija, jonka heppablogien top vitoseen blogisi on päässyt. Nii että älä riko ittees ni saa jatkaa blogisi seuraamista ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On mulla olemassa turvaliivi kyllä, mutta harvoin tulee käytettyä... :/ Maastoesteillä oikeastaan vain. Ei missään nimessä tyhmä idea laittaa päälle muutenkin maastossa, ja esteillä myös, mutta jotenkin se vaan aina omalla kohdalla "unohtuu"...

      Varmasti pistää kyllä ajattelemaan kun tommosta lähietäisyydeltä näkee ! Hui. Mulla useimmat kolhut on ollu semmosia, että tuskin ois turvaliivi juuri auttanu, ni en sit koskaan oo sen käyttöön oikein oppinu. Mutta iso kiitos tästä kommentista, antoi ajattelemisen aihetta - ihan todella ! Ehkä etenkin näiden kevätvillien aikana voisi tuon turvavarusteen vähän ahkerampaan käyttöön ottaa... :)

      Kiitos vielä ja hei mukava kuulla ! Pitää tosiaan yrittää pysyä ehjänä... ;D

      Poista

Kommentit sekä postausideat ovat aina ehdottoman tervetulleita, kiitos kaikille :) Vastailen heti kun ehdin !